Viina pitää Suomen Länsi-Euroopan maiden väkivalta- ja henkirikostilastojen kärjessä. Alkoholin kulutuksen kasvu on johtanut väkivaltatilastojen surullisiin lukuihin: joka päivä Suomessa 50 naista joutuu pahoinpidellyksi kotonaan, eivätkä läheskään kaikki tapaukset tule julki.

Viinan ja väkivallan suhteesta kertoo se, että Suomessa tehdyistä henkirikoksista 80 prosentissa tekijä on humalassa, usein myös uhri. Suomi on henkirikoksissa Länsi-Euroopan maiden ykkönen 2,5-kertaisella henkirikosluvulla muihin verrattuna.

Alkoholin kulutus ja alkoholitaustainen väkivalta ovat kasvaneet edelleen Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Vuosituhannen alussa poliisilla oli reilut 60 000 kotihälytystä vuodessa, viime vuonna noin 90 000. Nuorten alkoholinkäytön kasvaessa nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Väkivaltatilastojen kasvu lähti liikkeelle samaan aikaan, kun markkinoille ilmestyivät alennusoluet. Kasvu jatkui vuonna 2004 alkoholiverotuksen alentamisen ja Viron ja Saksan tuomisten vapauttamisen kautta viime vuoteen saakka.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kertoo Uudelle Suomelle, että viranomaistoimenpiteiden teho pitäisi mitoittaa Suomen väkivaltatilanteen mukaan. Viljanen nostaisi alkoholin hintaa ja vaikuttaisi sen saatavuuteen ja asenteisiin.

- En kannata viinien tuomista kauppoihin, Viljanen sanoo hurjat suomalaistilastot mielessään.

Väkivaltatilastojen viisi- ja kuusinumeroisia lukuja voi olla vaikea suhteuttaa mihinkään. Konkreettisesti pahalta tuntuu, jos luvut suhteuttaa niin että joka toinen viikko suomalaiskodeissa henkirikoksen uhrina on nainen ja keskimäärin 50 naista päivittäin joutuu kotona pahoinpitelyn kohteeksi.

Eikä tässä ole koko totuus: poliisin tilastojen mukaan suomalainen nainen ilmoittaa hakkaamisesta vasta sen jälkeen, kun on tullut hakatuksi 40 kertaa.

- Nainen uhriutuu edelleen helposti, Viljanen valittaa.

Alle 7-vuotiaiden lasten pahoinpitelyistä tulee Suomessa noin 200 ilmoitusta vuodessa. Viljasen mielestä luku on epärealistisen pieni.

- Vaikka asenteet ovat muuttuneet, lasten väkivaltaan liittyviä ongelmia jää piiloon.

- Nuorten asiat on otettava Suomessa uudella tavalla vakavasti, Viljanen kehottaa.

- Ei saa olla niin, että poliisi on vaikeuksissa olevalle nuorelle ensimmäinen aikuinen, joka pysäyttää ja kysyy "mitä sinulle kuuluu?. Poliisi valittaa kentältä, että niitä tilanteita on liikaa, Viljanen huokaa.

- Rikollisuuteen on neljä pääpolkua. Kodin olosuhteet määrittävät lapselle perustan, sitten on peruskoulun jälkeinen nuoren syrjäytyminen, sitten on aikuisiän kriisit, joihin liittyy usein alkoholi tai neljänneksi aikuisen tietoinen valinta, joka on usein talousrikollisuutta, Viljanen luettelee.

- Ongelmilla on myös taipumus kasautua eli esimerkiksi alkoholi, huumeet ja väkivaltaisuus voivat kuulua yhteen. Niissä tapauksissa ei riitä, että hoidetaan yhtä ongelmaa, vaan on hoidettava kaikkia, mikä vaatii laajaa viranomaisyhteistyötä, Viljanen kuvaa haasteita väkivallan taltuttamiseksi Suomessa.