Kannustinloukkuihin perehtynyt työryhmä katsoo, että kotihoidontuen leikkaamisesta koituisi merkittäviä kustannuksia. Tuen muuttamista on usein harkittu äitien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Työryhmän tänään julkistaman selvityksen mukaan kotihoidontuen lyhentäminen lisää työllisyyttä, mutta kasvattaa yksittäisenä toimenpiteenä julkisen talouden kustannuksia.

Nykyään kotihoidontukea maksetaan alle kolmivuotiaista lapsista ja näiden sisaruksista, mikäli heitä ei hoideta julkisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusten mukaan kotihoidontuen ja sen kuntalisien tiedetään vähentävän merkittävästi äitien työhön osallistumista.

Työryhmä tarkasteli kotihoidontuen rajaamista alle kaksivuotiaisiin lapsiin. Leikkaus kasvattaisi julkisia menoja, sillä se kasvattaisi varhaiskasvatuksen kustannuksia, koska lapset vietäisiin varhemmin hoitoon. Toiseksi taustalla on oikeus työmarkkinatukeen. Osa kotihoidontuen menettävistä saattaisi siirtyä työmarkkinatuelle.

–Koska työmarkkinatuessa ei ole ollut vuoden 2013 jälkeen tarveharkintaa suhteessa puolison tuloihin, voi kotihoidontuen lyhentäminen kasvattaa työmarkkinatukea saavien määrää. Mahdollisen kuntalisän suuruudesta riippuen työmarkkinatuki voi tasoltaan olla kotihoidontukea korkeampi, työryhmä katsoo.

Työryhmän mukaan varhaiskasvatuksen kustannusten arviointi on ongelmallista, mutta vaikuttaa siltä, että kotihoidontuen leikkaus kasvattaisi merkittävästi varhaiskasvatuksen kustannuksia. Niinpä kustannusten hillintään tarvitaan lisäksi erilaisia kustannustehokkaita keinoja lasten hoidon järjestämiseen ja toimia työmarkkinatuen ehtojen suhteen, jotta lyhentynyt kotihoidontuki ei korvaudu työttömyysetuuksilla. Varhaiskasvatuksessa tulisi etsiä tilakustannuksista säästäviä vaihtoehtoja.

Kun otetaan huomioon leikkauksen tuomat säästöt ja lisäkustannukset työmarkkinatuessa sekä varhaiskasvatuksen lisäkustannukset ja työllisyysvaikutukset vero- ja maksutuloineen seuraa, että leikkaus tarkoittaisi julkiselle sektorille noin 120–138 miljoonan euron kustannuksia. Työryhmän mukaan kustannuslaskelma ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi varhaiskasvatuksen pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia.

Työryhmä muistuttaa, että aikaisemmat 2000-luvulla toteutetut uudistukset perhevapaajärjestelmään ovat osoittaneet, että kovin pienillä muutoksilla ja keskittymällä yksinomaan vanhempainvapaisiin on vaikea saavuttaa merkittäviä muutoksia vanhempien valinnoissa, perhevapaiden jakautumisessa ja äitien työllisyydessä. Perhevapaajärjestelmää on 2000-luvulla uudistettu useita kertoja pienin askelin tavoitteena yleensä parantaa äitien työmarkkina-asemaa kannustaen isiä käyttämään enemmän vapaita.

–Uudistuksista huolimatta äidit pitävät yhä merkittävästi enemmän perhevapaita kuin isät. Kahden lapsen perheissä äitien perhevapaiden yhteiskesto on nykyisin hieman yli 3,5 vuotta. Isien perhevapaissa puhutaan erilaisten uudistusten jälkeenkin vain viikoista.

Työryhmän mukaan äitien päiväraha äitiys- ja vanhempainpäivärahakaudella oli keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Isien vanhempainetuudet ovat merkittävästi äideille maksettuja korkeampia: keskimääräinen päiväraha oli vuonna 2016 yli 2 100 euroa kuukaudessa. Kotihoidontuki puolestaan esimerkiksi alle 3-vuotiasta ja yli 3-vuotiasta lasta kotona hoitavalla ilman kuntalisiä on 403,43 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen hoitolisä on 132,56 e/kk.

Kotihoidontuen ero äitien päivärahaetuuksiin on noin 1000 euroa ja isien keskimääräiseen päivärahaan jopa 1 600 euroa kuukaudessa.

–Onkin varsin haastavaa arvioida nykykokemusten valossa miten perheet tulisivat reagoimaan erityisesti niihin uudistusehdotuksiin, jossa isälle lisättäisiin kiintiöityä etuutta, jonka etuustaso äitien yleisesti käyttämään kotihoidontukeen on suuri, työryhmä huomauttaa.

Lue myös:

”Aika harkita, sopiiko kotihoidontuki nykyiseen työelämään” - Lastenlääkäri ja Akava eri linjoilla perhevapaista

Työryhmä: Ajatus 600 €:n suojaosasta johti heti uuteen kannustinloukkuun

Hallitus syynää kannustinloukut ja perhevapaat – puuttuu työpaikkojen asenneongelmaan

Tutkija: EK:n mallissa 2 ongelmaa – mihin työpaikkoihin palattaisiin?

Sanasota perhevapaista hallituksessa: ”Valtaosalla ei ole työtä, mihin palata”

EK:lta radikaali malli: Äiti enintään 1,5 vuotta kotona vauvan kanssa

Kokoomus: Perhevapaa radikaalisti uusiksi – ”puolitettu” hoitoraha 400 €/kk