Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa on kolme ongelmaa, joihin eduskunnan perustama Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tarjoaa ratkaisua uudessa sote-mallissaan. Nykyisen järjestelmän pääongelmat ovat kustannusten hallitsematon kasvu, osaoptimointi eli “kikkailu” siitä kuka maksaa, kilpailun puute ja palveluiden saatavuuden heikkeneminen sekä potilastietojen pilkkoutuminen useisiin tietojärjestelmiin, kertoo Sitran sote-palveluiden rahoituksesta vastaava johtava asiantuntija Eveliina Huurre.

Suomessa on Huurteen mukaan ”äärimmäisen monikanavainen” soten rahoitusjärjestelmä. –Jos jatketaan nykymallilla, tämä kustannusten kasvu riistäytyy käsistä, Huurre sanoo Uudelle Suomelle. 1. Kilpailun puute Sote-kustannusten kova kasvu voitaisiin Sitran mukaan taittaa muun muassa lisäämällä kilpailua. Yksityiset palveluntarjoajat ja kolmas sektori pitäisi Sitran mukaan tuoda julkisten kanssa yhteistyöhön samaan tyyliin kuin Ruotsissa. ­–Ruotsissa perustason palveluntuottajat listataan, ja asiakas voi netistä katsoa mihin yksiköihin hän voi hakeutua, Huurre kertoo. Sitra ehdottaa, että aluksi määritellään hinta, joka potilaan hoitamisesta maksetaan. Sen jälkeen palveluntarjoajat voisivat listautua tarjoamaan hoidon. Asiakas voisi näistä palveluntarjoajista itse valita. –Asiakas saisi oikeasti päättää, ja mennä paikkaan, jossa hänet halutaan. Jos nyt menet terveysasemalle et ole välttämättä kauhean haluttu asiakas, Huurre sanoo. Sitran malli toisi terveyspalveluiden tarjoajien välille kilpailua potilaista, mikä Huurteen mukaan merkitsisi sitä, että potilaita hoidettaisiin ja palveltaisiin paremmin. –Jos saisimme törkeää palvelua, vaihtaisimme palveluntuottajaa. Olkoon vaikka, että saamme yksityisellä sektorilla huonoa palvelua, niin voimme vaihtaa vaikka läheiselle julkiselle terveysasemalle, jos siellä on hyvää palvelua, Huurre kertoo. Hänen mukaansa perusterveydenhuollossa on nyt ”liian pitkät jonot ja palvelu on epätasa-arvoista”. Monella ei tällä hetkellä ole varaa yksityisiin terveyspalveluihin, mutta Sitran mallissa ne eivät olisi asiakkaalle yhtään kalliimpia kuin kunnallisetkaan palvelut. Sitran mallin tavoitteena on tuoda saatavuutta perustason palveluihin, jotta ihmiset pääsisivät nopeammin hoitoon. –Meidän mallimme mukaan sote-palveluilla on etukäteen annettu hinta ja paljon kilpailua. Terve kilpailu tehostaa toimintaa aina, Huurre sanoo. 2. “Kikkailu” rahasta Toinen merkittävä ongelma Suomen terveydenhoidossa on osaoptimointi eli laskelmointi siitä, kenelle lasku terveyspalvelusta ja lääkkeistä menee. Osaoptimointi tarkoittaa sitä, että ei aina oteta kokonaisuuden kannalta edullisinta vaihtoehtoa. –Sitran mallissa ehdotetaan, että rahat tulevat yhdestä osoitteesta, jolloin ei ole osaoptimointeja, vaan asiakas hoidetaan aina parhaassa mahdollisessa paikassa, joka sopii hänen tilanteeseensa, eikä jouduta pohtimaan kuka huolehtii kustannuksista, kun ne tulevat aina samasta pussista, Huurre kertoo. Sitran mallissa pyritään valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. –Kokonaistaloudellista aspektia ei oteta nykyisin aina huomioon, koska usein mietitään, kenelle kustannukset menevät. Ne voivat mennä esimerkiksi Kelalle, kunnalle, sairaanhoitopiirille tai asiakkaalle, Huurre kertoo. –Esimerkiksi jos kunnalle olisi tulossa 3000 euron hoitokustannus, voidaan kuitenkin päätyä huomattavasti yhteiskunnan kannalta kalliimpaan vaihtoehtoon jos maksaja olisikin toinen taho, Huurre täsmentää. 3. Epäyhtenäinen tietojärjestelmä Terveydenhuollon ammattilaiset eivät nykyisin pääse näkemään asiakkaidensa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja. Huurre pitää tätä ongelmallisena. –Jatkossa olisi hyvä, että lääkäri näkisi potilaan kokonaistilanteen. Esimerkiksi useissa moniongelmaisissa tapauksissa asiakkaan kokonaistilanteen ymmärtämisen kannalta olisi hyvä ja tärkeä nähdä hänen kaikki asiakastietonsa, niin sosiaalipuolelta kuin erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Hänen mielestään soten tietohallintopuolta pitäisi yhtenäistää. –Tehdään asioita helpommaksi, niin, että terveydenhuollon ammattilaisten aika menisi enemmän potilaiden parissa kuin näiden monimutkaisten järjestelmien kanssa, Huurre sanoo. Yksityisten toimijoiden tuominen kunnallisten terveyspalveluiden rinnalle on aiheuttanut huolta siitä, että yksityiset toimijat syrjäyttäisivät kunnalliset pikkuhiljaa, minkä jälkeen yksityiset voisivat vaatia kovia hintoja, koska kilpailua ei olisi. Huurre ei usko, että näin tapahtuisi. –Esimerkiksi Ruotsissa on käynyt niin, että siellä on moni kunnallinen yksikkö on tosi kilpailukykyinen, hän toteaa.

Sitran malli on tarkoitettu sote-päätöksenteon tueksi ja herättämään keskustelua.