Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman ilmastotavoitetta luonnehditaan puhujasta riippuen kunnianhimoiseksi tai äärimmäisen tiukaksi. Huomiota herättää se, että metsähakkuita ei mainita lainkaan hallitusohjelmassa, vaikka metsähakkuiden tasosta keskusteltiin vilkkaasti ennen vaaleja.

Hallitusneuvotteluiden alkaessa ilmastoaiheista pöytää vetänyt sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin myönsi itsekin, että ilmastoon, luontoon ja metsähakkuisiin liittyvät kysymykset tulisivat olemaan hallitusneuvotteluiden haastavimpia. LUE LISÄÄ: Sanna Marin sanoo suoraan: Hallitusneuvotteluissa hankala kiistakapula – ”Oma pöytäni yksi haastavimmista”

Metsähakkuiden taso oli yksi selvä kiistakapula , kun hallitusneuvotteluissa istuivat asiassa vastakkain olevat vihreät ja keskusta. Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto myöntää Uudelle Suomelle tänään Oodissa hallitusohjelman julkistuksen yhteydessä, että ”varmasti on erimielisyyksiä edelleenkin, mikä on [metsähakkuiden] taso”. Hallituksessa ovat sdp:n, vihreiden ja keskustan ohella rkp ja vasemmistoliitto.

Vaikka metsähakkuita ei hallitusohjelmassa mainita, hiilinielujen suojeleminen tulee esiin useampaankin otteeseen. Haavisto toteaakin, että asiaa tarkastellaan nimenomaan hiilinielujen näkökulmasta.

Heti hallituksen ensimmäisenä tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035.

”Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja”, hallitusohjelmassa sanotaan.

Hallitus haluaa vahvistaa Suomen hiilinieluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa otetaan nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Asetetaan Metsähallitukselle nielutavoite”, hallitusohjelmassa sanotaan.

Haavisto ja Andersson korostavat ilmastolakia

Ennen vaaleja eripuraa hallitusneuvottelupuolueissa herätti myös Kemin sellutehdashanke. LUE LISÄÄ: Nyt alkoi vääntö sellutehtaasta: ”Miksi vihreät kakoo tässä?”

”Emme ottaneet yhteenkään teolliseen hankkeeseen kantaa, vaan lähdettiin lähestymään nielujen näkökulmasta ja nielujen käsittelyn näkökulmasta ja saatiin erittäin tiukat ja tarkat kirjaukset siihen, miten nieluja säilytetään ja kasvatetaan. Ilmastolakia muutetaan tähän suuntaan ja uskotaan, että siitä tulee sitten se hallinnollinen toimi ja suunnittelujärjestelmä, joka vaikuttaa kaikkiin investointeihin”, Haavisto sanoo.

Haavisto viittaa hallitusohjelman kirjaukseen ilmastolain uudistamisesta muun muassa niin, että mukaan tulee hiilinieluja vahvistava tavoite. Haavisto sanoo vihreiden olevan tyytyväisiä juuri nielulähtöiseen ajatteluun hallitusohjelmassa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan Suomeen luodaan nyt hiilinielupolitiikka, joka tulee olemaan tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vasemmistoliitto ei ole halunnut lisätä metsähakkuita.

”Aika paljon vastuuta siirretään esimerkiksi ilmastolakiin. Se tulee olemaan erittäin tärkeä ohjausmekanismi, kun tätä ilmastopolitiikkaa miettii”, Andersson sanoi tänään Oodissa.

Anderssonin mukaan Kemin sellutehdas pitää ottaa huomioon, kun nielupolitiikkaa lähdetään linjaamaan. Anderssonin mielestä valtion pitää miettiä, millaisia ohjausmekanismeja valtiolla on, jotta voidaan huolehtia siitä, että hiilinielut kasvavat. Hän huomauttaa, että valtio ei suoraan päätä tehtaasta, vaan kokonaisuus ja ohjausmekanismit on pohdittava niin, että voidaan varmistua ilmastotavoitteisiin pääsemisestä.

”Ympäristölle vuosituhannen paras”

Luontojärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kiittävät Rinteen hallituksen ohjelman kirjauksia luonnon monimuotoisuudesta.

”Uusi hallitusohjelma on vuosituhannen paras”, kiittää luonnonsuojeluliitto.

”Mikään aikaisempi hallitusohjelma ei ole sisältänyt näin paljon kohtia, joiden tavoitteena on luonnon suojelu ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen. Näin laajat ja monipuoliset kirjaukset ovatkin välttämättömiä, sillä luonto on hätätilassa”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Järjestöt kokevat, että hiilineutraalisuuden tavoite mahdollistaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Toisaalta molemmat järjestöt huomauttavat, että konkretia puuttuu.

”Esimerkiksi ohjelmassa mainittujen päästövähennystavoitteiden taso ei riitä 1,5 asteen saavuttamiseen, toimet turpeenkäytön lopettamiseksi jäivät puuttumaan, eikä metsien hiilinielujen turvaamisesta selluteollisuuden kasvupaineiden tilanteessa mainita mitään tarkkaa, vaikka nettonielujen kasvattaminen mainitaankin”, Rohweder sanoo.

Erityisesti järjestöt kiittävät luonnonsuojelun määrärahojen kasvattamista 100 miljoonalla eurolla vuosittain.

Metsäteollisuus puolestaan pitää riskinä, että kova ilmastotavoite ohjaa pienentämään metsähakkuita, vaikka tätä ei suoraan hallitusohjelmassa sanota.

LUE MYÖS: Väkevä viesti Antti Rinteelle: ”Saksa täytyy saada tämän taakse” – Suomen niitattava EU:n ilmastotavoite 2050

”On tärkeää, että tuleva hallitus toivottaa metsäteollisuuden mahdolliset investoinnit tervetulleiksi. Ohjelmassa ei ole suoria linjauksia rajoittamaan metsin kestävää talouskäyttöä, vaikka vaalien alla aiheesta keskusteltiin vilkkaasti. Hiilinieluja halutaan puunkäytön rajoitusten sijaan kasvattaa mm. aktiivisella metsien hoidolla, kasvukyvyn ja terveyden parantamisella, metsityksellä sekä torjumalla metsäkatoa”, Metsäteollisuus lausuu.

”Uuden hallituksen tavoite saavuttaa hiilineutraalisuus Suomessa vuoteen 2035 mennessä on äärimmäisen haastava. Aikataulu on 10 vuotta kireämpi kuin esimerkiksi Ruotsilla. On olemassa suuri riski, että tavoite ohjaa tekemään Suomessa päätöksiä, jotka rajoittavat tulevaisuudessa metsien talouskäyttöä. Tällä on negatiivinen vaikutus investointi-ilmapiiriin. On erittäin tärkeää, että metsäteollisuuden valmistamien tuotteiden positiiviset ilmastovaikutukset otetaan huomioon toimenpiteitä valmisteltaessa”, Metsäteollisuus vetoaa.

LUE MYÖS: Hallitusneuvotteluiden isossa kiistakysymyksessä uusi käänne: ”Arvio Suomen metsähakkuista perustuu virheellisiin lukuihin”