Euroopan unionin johtajien jahkailu koronakriisiin liittyvissä elvytystoimissa on nostattanut rajun vastarinnan Italiassa. Italian euro-tai EU-eroa väläytellään nyt jo hyvin korkealla tasolla maan johdossa.

Italia vastustaa yhdessä muiden eteläisen Euroopan maiden kanssa jyrkästi Euroopan vakausmekanismin käyttöönottoa koronakriisin vuoksi. Myös moni asiantuntija katsoo, ettei EVM:llä ei ole virkaa sen jälkeen, kun EKP ilmoitti 750 miljardin euron koronaohjelmastaan. Pohjoisen Euroopan maat puolestaan suhtautuvat nihkeästi niin sanottuihin eurobondeihin eli yhteisvastuullisiin velkakirjoihin. Tästä syystä EU-maiden johtajat eivät viikolla päässeet sopuun elvytystoimista.

Lue myös:

”Jos Euroopasta ei tule apua, me teemme tarvittavat toimet yksin”, pääministeri Giuseppe Conte totesi perjantaina.

Hän jatkoi ryöpytystä lauantaina toteamalla, että koko Euroopan unioni on vaarassa menettää merkityksensä, jos se ei pysty vastaamaan koronakriisiin.

”Nyt on yritettävä välttää traagisia virheitä. Jos Eurooppa ei pysty nousemaan sille tasolle, jota tämä tilanne vaatii, koko Euroopan nykyinen rakenne menettää merkityksensä ihmisille. Olemme Euroopan historian kriittisessä vaiheessa”, hän sanoi talouslehti Il Sole 24 Oren haastattelussa.

Myös Italian presidentti Sergio Mattarella antoi poikkeuksellisen kovasanaisen lausunnon.

”Yhtenäisyys ja yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä kriisissä, joka koskettaa meitä kaikkia. Euroopan unionin on kyettävä yhteistyöhön ennen kuin on liian myöhäistä. Solidaarisuus ei ole vain yksi unionin arvoista, se on nyt myös kaikkien edun mukaista. Nyt tarvitaan uusia aloitteita, emme voi turvautua vanhoihin, toimimattomiksi jo todettuihin keinoihin”, hän sanoi tv-puheessaan perjantaina.

Sekä Conten että Mattarellan lausunnot olivat asiassa poikkeuksellisen suorasanaisia ja molempien ulostuloista on rivien välistä luettavissa hyvin selvä viesti Euroopan unionille.

Mattarella arvosteli Eurooppaa nyt jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Edellisen kerran hän tuli julkisuuteen erittäin poikkeuksellisella lausunnolla pari viikkoa sitten EKP.n korkopäätöksen jälkeen.

Lue lisää:

Italialainen EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puhuu aivan yhtä suoraan.

”Pelissä on koko Euroopan unionin tulevaisuus”, hän sano medialle lauantaiaamuna.

Myös Italian oppositiojohtaja Matteo Salvini latasi täyslaidallisen.

”Hoidamme ensin koronaviruksen ja sitten lähdemme Euroopan unionista”, hän totesi lehtihaastattelussa.

Salvini sai ulostulollaan heti myös markkinatoimijoiden huomion osakseen.

”Nyt määritellään Euroopan olemassaoloa. Voi olla, ettei kaikille Euroopan maille ole helppoa asemoitua asiassa uudelleen, mutta nyt se on ainoa järkevä teko. Aikaa ei ole enää paljon jäljellä. Empimisen kustannukset voivat olla peruuttamattomia”, sveitsiläisen varainhoitotalo Pictet’n strategi Frederik Ducrozet kommentoi Twitterissä.

Pantheon Macroeconomicsin Claus Vistensen vastaa, että Italia voi omatoimisesti tehdä elvytysohjelma, joka olisi jopa 20 prosenttia maan bkt:sta ja Euroopan keskuspankki voisi tukea sitä ostamalla Italian velkapapereita, kuten se nytkin tekee. Hän huomauttaa samalla, että jos Italia päätyy lähtemään eurosta tai koko unionista, se ei voi enää laskea EU:n tuen varaan.

Belgialainen europarlamentaarikko Guy Verhofstadt on italialaisten kanssa samoilla linjoilla.

”Koronavirus on nyt terveydenhuollon kriisi, mutta huomenna se voi olla vakava talouskriisi. Tämän välttämiseksi Euroopan on opittava aikaisemmista virheistään. Vain taakkaa jakamalla voimme onnistua”, hän toteaa mielipidekirjoituksessaan verkkolehti Politicossa.

Lue seuraavaksi:

Verhofstadt vertaa monen muun tavoin tilannetta vuoden 2012 velkakriisiin.

”Voimme välttää sen vain yhteisellä eurooppalaisella lähestymisellä. On korkea aika, että Euroopan komissio astuu esiin ja ottaa vastuun asiasta. Euroopan on saatava aikaan paketti, joka vastaa Yhdysvaltojen kriisipakettia”, hän linjaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Marco Siddi katsoo, että Italia on testi EU:n solidaarisuudelle. Hän muistuttaa, että EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 6. artiklan mukaan unionilla on toimivaltaa tukea, sovittaa yhteen ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat ihmisten terveyden suojelua. Lisäksi sopimuksen 168. artiklassa todetaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat säätää toimista, jotka koskevat rajat ylittävien laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjuntaa.

”Italia oli ensimmäinen EU-maa, joka kohtasi covid-19:n aiheuttaman kansallisen hätätilan. Tämä on testi EU:n reagointikyvylle ja solidaarisuudelle. Kun pandemia pahenee muissa Euroopan maissa, EU-instituutioiden ja jäsenmaiden on kyettävä osoittamaan solidaarisuutta ja vastamaan ripeästi sekä terveyskriisiin että todennäköiseen talouden hidastumiseen. Solidaarisuutta pitäisi osoittaa myös unionin ulkopuolisille maille, erityisesti kaikkein köyhimmille. Pandemia voidaan voittaa vain globaaleilla toimilla, ja vauraiden valtioiden rooli on merkittävä yhteisen tavoitteen saavuttamisessa”, Siddi kirjoittaa katsauksessaan.

Italiassa nähtiin koronakriisin tähän mennessä dramaattisin päivä perjantaina, virukseen menehtyneitä oli 24 tunnin jaksolla 919. Koronatartuntoja on kaikkiaan yli 70 000.

Lue seuraavaksi: