Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari väittää, että raiskaaminen on tiettyjen kulttuurien ”geneettinen tai kulttuurigeneettinen” ominaispiirre.

Kansanedustaja Hirvisaari esittää näkemyksensä kommenttina raiskauksia käsittelevään blogiin Puheenvuoro-palvelussa. Hirvisaari toteaa, että maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kiristää ”tulokkaiden” tekemien rikosten vähentämiseksi.

Tämän jälkeen hän viittaa Ylen uutisiin Etelä-Afrikan karmaisevista raiskaustilastoista. Tutkimusten mukaan useampi kuin joka kolmas eteläafrikkalainen mies tunnustaa syyllistyneensä raiskaukseen elämänsä aikana.

–Pitäisikö noita alkukantaisten viettiensä vallassa olevia raakalaisia muka jotenkin ”ymmärtää” ja heidän tekonsa hyväksyä? Mielestäni heidät ja heidän rikolliset tekonsa ja rikollinen viidakkokulttuurinsa pitää tuomita ankarasti, Hirvisaari kirjoittaa.

–Mutta nuo prosenttiluvut ovat valtavia – pitäisi todellakin puhua jo geneettisestä (tai kulttuurigeneettisestä) ominaispiirteestä, koska (joukko)raiskailu näyttää olevan sillä suunnalla maan tapa ja jopa kansanhuvi, hän jatkaa.

Puhelimitse tavoitettu James Hirvisaari tarkentaa, että ilmauksella ”sillä suunnalla” hän tarkoittaa nimenomaan Etelä-Afrikkaa.

-Se on järkyttävää, kuinka moni eteläafrikkalainen nainen joutuu elämänsä aikana raiskauksen uhriksi, Hirvisaari sanoo Uudelle Suomelle.

Toisaalta Hirvisaari tuomitsee kirjoituksessaan Etelä-Afrikan "viidakkokulttuurin". Etelä-Afrikassahan ei ole viidakkoa, James Hirvisaari?

-Ei, Hirvisaari myöntää naureskellen.

-Se on osuva termi, joka tarkoittaa sitä ettei [Etelä-Afrikassa] olla sivistyneen maailman tasolla esimerkiksi ihmisoikeuksissa. Viidakossa on viidakon lait, ja viidakossa raiskataan nainen kun nainen osuu kohdalle, Hirvisaari sanoo.

Hirvisaari sanoo käyttävänsä tahallisesti provosoivaa kieltä, jotta syntyisi keskustelua. Tällaista provosointia on myös väite raiskaamisalttiudesta eteläafrikkalaisten geneettisenä ominaispiirteenä.

-Otin sen tahallaan mukaan, koska Jussi Halla-ahon tapauksessa oli puhetta geneettisestä ominaispiirteestä, Hirvisaari sanoo.

Eikö ole riski, että tällainen kansanedustajan käyttämä "värikäs kieli" hämärtää asioita kansalaisten mielessä?

-Se riippuu siitä, miten informaatio välitetään. Jos asiat otetaan irti yhteydestään, niin on, Hirvisaari sanoo.

Blogikirjoitus, jonka alla Hirvisaari kommenttinsa esittää, käsittelee ulkomaalaisten tekemiä raiskauksia Suomessa. Etelä-Afrikassa syntyneitä henkilöitä asuu kuitenkin Suomessa vain muutamia satoja, eikä yhtään eteläafrikkalaista henkilöä ole vuosina 2009-2011 epäilty Suomessa tehdystä raiskauksesta. Miten Etelä-Afrikan raiskaustilastot liittyvät Suomen raiskauskeskusteluun?

-Lähinnä tuo oli vastaus aiempaan kommenttiin, ei se tyhjästä tullut. Ylipäätään puhun semmoisista kulttuuriympäristöistä, joissa naisen asema on heikko, joten siinä mielessä se liittyy. Olen ylipäätään sitä mieltä, että maahanmuuttopolitiikkaa tulisi tiukentaa, Hirvisaari sanoo.

Hirvisaaren mukaan Suomeen tulee maahanmuuttajia "samantyyppisistä" kulttuureista kuin Etelä-Afrikka, ja heidän on vaikea sopeutua Suomeen.

-Viittaan siihen sekä ulkomaalaisten yliedustukseen Suomen raiskaustilastoissa, Hirvisaari sanoo.

Muun muassa Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on vahvistanut, että ulkomaalaiset näkyvät ylikorostuneesti Suomen raiskaustilastoissa. Oikeusministeriö ja Optula kertoivat maaliskuussa 2012, että asian syitä ja mahdollisia toimenpiteitä selvitetään.

James Hirvisaari on aiemmin ollut huolissaan Islamin uskon leviämisestä ja Suomen "islamisaatiosta". Nyt hän korostaa, että Etelä-Afrikka ei ole muslimimaa. Eteläafrikkalaisista noin 1,5 prosenttia on muslimeja.

-Se ei ole välttämättä kiinni islamista, vaan kulttuuriympäristöstä, Hirvisaari sanoo tarkoittaen raiskaamiseen altistavaa ympäristöä.

Kirjoituksessaan Hirvisaari ilmoittaa lisäksi, että Suomessa mihin tahansa vakavaan rikokseen syyllistynyt maahanmuuttaja pitää karkottaa maasta.

James Hirvisaari tuomittiin vuonna 2011 hovioikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Korkein oikeus eväsi häneltä valitusluvan viime vuonna, joten tuomio astui voimaan. Hirvisaari kertoo vieneensä tuomionsa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.