Suomessa on pitkä historia maaseutu- ja saaristopolitiikalla, sanoo Jan Vapaavuori (kok), eikä hän voi ymmärtää, miksi nyt kaupunkipolitiikka halutaan leimata vastakkainasetteluksi.

”Ketkään kaupungeissa eivät ole hyppineet seinille siitä, että maassa tehdään aktiivista saaristo- ja maaseutupolitiikkaa. Nyt kun ensimmäistä kertaa keskustellaan kaupungeista tosissaan, on hämmentävää, miten sitä halutaan leimata”, Vapaavuori sanoo.

”Minusta viekkainta vastakkainasettelua on väittää, että toinen harrastaa vastakkainasettelua.”

Suomen suurimmat kaupungit haluavat, että eduskuntavaalien jälkeen Suomessa tehtäisiin ”modernia kaupunkipolitiikkaa”. Hallitusohjelmista kirjausta kaupunkipolitiikasta ei ole toistaiseksi löytynyt.

Vapaavuoren mukaan kaupunkipolitiikka on ennen muuta niiden asioiden huomioimista, joissa kaupungit selvästi poikkeavat muusta maasta.

”Mutta tämä on liian yleinen määrittely”, hän tunnustaa heti.

Seuraavakin määritelmä paljastuu hankalaksi, kun Vapaavuori sanoo, että ”olennaisinta on ymmärtää kaupunkipolitiikan filosofia”. Pikkuhiljaa kuulijalle alkaa kuitenkin muodostua kuva, mitä Vapaavuori tarkoittaa.

”Ensiksi kaupungeille pitäisi turvata mahdollisimman laaja toimiala. Toiseksi kaupunkipolitiikkaa tehdään kumppanuutena valtion kanssa. Kolmanneksi pitää mieltää, että on eri tyyppisiä kaupunkeja.”

Siis haluatte lisää pelitilaa kaupungeille?

”Osin. Tai sanotaan, että säilyttää nykyistä pelitilaa. En vaadi lisää.”

Suomen C21-kaupunkiverkoston kaupungit haluavat ”kumppaneina” neuvotella eri hankkeista suoraan valtion kanssa. Vapaavuori nostaa esiin nykyiset valtion ja kuntien solmimat MAL-sopimukset, eli maankäytön, rakentamisen ja liikenteen yhteistyösopimukset, joissa valtio sitoutuu tukemaan liikennehankkeita, kun kunnat kaavoittavat lisää asumista. Vastaavaa kumppanuutta pormestarin mukaan löytyä myös muilta elämän osa-alueilta.

Lisäksi kaupunkipolitiikassa pitäisi Helsingin pormestarin mukaan ottaa huomioon kaupunkien erilaisuus. Jos yhdellä muotilla haluaa tehdä kaupunkipolitiikkaa Kouvolalle ja Helsingille, se tuskin olisi suosiollista kenellekään.

Silti Vapaavuoren puheessa painottuu erityisesti kaupunki toimijana. Painotuksen taustalla voi olla oppi Bloomberg-säätiön ja Harvardin yliopiston historian toiselta kaupunginjohtajakurssilta, jolle Vapaavuori osallistui viime kesänä.

”Yhdysvalloissa selkeästi mielletään, että kaupungit ovat operatiivisia toimijoita ja pormestarit ovat operatiivisia johtajia enemmän kuin poliittisia johtajia. Tästä ammensin tosi paljon.”

Vahva toimijuus vaatii laajaa toimintavapautta ja siksi Vapaavuoren ”kaupunkipolitiikan filosofiassa” valtion olisi syytä pysyttäytyä sivummalla. Mukaan voi tulla ”kumppanina”, kun sille on erityistä tarvetta.

”Yhdessä Slushin tapahtumassa monta vuotta sitten yhdeltä johtohahmolta kysyttiin, mitä valtiovalta voi tehdä eteenne. Vastaus oli, että pysyä poissa tieltä.”

”Se on vähän arroganttia, enkä minäkään halua sanoa näin. Mutta siinä on puolet totta. Emme kaipaa valtiolta päsmäröintiä, me kaipaamme kumppanuutta.”

Vapaavuori sanookin suoraan, että kaupunkien toimintakentän rajaaminen oli juuri se syy, miksi hän vastusti Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistusta. Se olisi vienyt kaupungeilta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ”kasvupalvelut”, eli työ- ja elinkeinopalveluita.

”Me olemme käytännön toimijoita ja tekemisissä viheliäisten ja vaikeiden kysymysten kanssa kuten segregaation ja eriarvoistumisen. Kaikki, jotka tätä keskustelua ovat vähänkään seuranneet, ymmärtävät, että ratkaisuihin tarvitaan varhaiskasvatusta, koulutusta, asuntopolitiikkaa, kaavoitusta, kotouttamista, sotea ja nuorisotyötä.”

”Kunnilla luonnollisesti on nämä kaikki tehtävät hoidettavanaan. Eihän sekään vielä takaa, että tehtäisiin fiksua politiikkaa, mutta onnistumiselle on paremmat edellytykset, kun kaikki pysyy samoissa käsissä. Sote- ja maakuntauudistus olisi pirstonut vastuun eri hallinnontasoille ja se oli keskeisimpiä syitä, miksi vastustin sitä.”

Aiotko vastustaa sotea myös tulevalla vaalikaudella?

”Riippuu mitä siellä ajetaan. Ei minulla tietenkään ole mitään kouristuksenomaista tarvetta vastustaa hallituksen sote-linjauksia. Päinvastoin. Mutta jos ne ovat selvästi suurten kaupunkien ja sitä kautta koko kansakunnan edun vastaisia, niin totta kai vastustan jatkossakin”

Segregaation ohella huono-osaisuus keskittyy sekin vahvimmin kaupunkeihin. Vapaavuori listaa, että pitkäaikaisasunnottomuus, heroiiniriippuvuus ja hiv-tartunnat ovat kaikki ilmiöitä, jotka ylikorostuvat esimerkiksi Helsingin väestössä. Samalla hän on huolissaan myös gettoutumisesta.

Hän tähdentää, että vertailu Ruotsiin tai pelottelu Tukholman, Malmön tai Göteborgin kehityksellä on silti kaukaista. Helsingissä esimerkiksi asuntopolitiikkaa on tehty hyvin toisella tavalla.

”Mutta on rehellistä myöntää, että meillä on tiettyjä hiljaisia signaaleja siitä, että tilanne on menossa huonompaan suuntaan”, Vapaavuori sanoo.

Vaalipuheissa gettoutumiskehityksen on nostanut näkyvästi esiin myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

”Tässä voi sanoa, että Halla-aho ei ole täysin väärässä. Mutta sitten hän vetää yhtäläisyysmerkit väärään kohtaan, että kaikki olisi maahanmuutosta johtuvaa. Vakava segregaatio on yhteiskunnassa ihan yhtä paljon kantaväestön oirehtimista ja kantaväestön sisäistä polarisaatiota: kun samaan aikaan yhä useammalla menee tosi hyvinkin, niin silti moni putoaa kelkasta.”

LUE MYÖS:

3 ministeriä kielsi tv:ssä tienneensä kohutusta sote-raportista – Yksi oli saattamassa alulle

EK: Kaupungistumisesta tehtävä kärkihanke – ”Vähintään 600 milj. €:n väyläinvestoinnit vuosittain”

Tutkijat: Asuminen tulee muuttumaan – ”Omistaminen ei enää ole tärkeää”