Kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori varoittaa, että asuinalueiden eriytymiseen on hyvin hankala puuttua, jos se kerran päästetään tapahtumaan. Vapaavuori ja muut Helsingin pormestariehdokkaat puhuivat eriytymisestä Uuden Suomen ja Kauppalehden pormestaritentissä maanantaina.

Vapaavuori, jonka mielestä segregaatio on Helsingin kaikkein suurin haaste tällä hetkellä, vaatii kaupungilta määrätietoista väestön sosiaalista sekoittamista asunto- ja kaavoituspolitiikassa.

– Tämä on ihan kohtalonkysymys Helsingille, vaikka olemme toistaiseksi pärjänneet aika hyvin, Vapaavuori sanoo.

– Se on kaupungin talouden, turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta aivan ydinkysymys.

Vapaavuoren peräänkuuluttamat sekoittamispolitiikka ja positiivinen diskriminaatio tarkoittavat sitä, että niin sanottuja kovan rahan asuntoja kaavoitetaan aktiivisesti kaupungin tuetun asuntotuotannon ja vuokratalojen sekaan. Tätä politiikkaa tulee entisestään lisätä, Vapaavuori katsoo.

– Se on ainoa tapa, jolla tätä voidaan tehdä ja siinä pitää ehkä osin ottaa jopa vahvempia keinoja kuin tähän mennessä. Se on vähän sellainen kysymys [eriytyminen ja yhteiskunnan eheys], että kun se kerran menetetään, se on menetetty aika pitkäksi aikaa, Vapaavuori sanoi.

Hänen mukaansa ratkaisu ei ole yksinkertainen, koska ihmisiä ei voida pakottaa asumaan jossain, missä he eivät halua asua. Vapaavuori kuitenkin uskoo oikeinlaisen suunnittelun ja houkuttelun voimaan.

– Otetaan alue, jossa vuokra-asuntojen osuus on poikkeuksellisen kova, ja kaavoitetaan sinne kovan rahan asuntoja väliin. Uskon, että oikein tehtynä ne [asunnot] saadaan kaupaksi, Vapaavuori pohti.

Pessimistisen näkemyksen esitti myös perussuomalaisten Mika Raatikainen. Hän viittasi suur-Tukholman lähialueisiin, joissa hänen mukaansa löytyi tutkimuksessa kaksi kuntaa, ”joissa segregaatio ei ole edistynyt”. Raatikainen uskoo, että eriytyminen tulee tapahtumaan Suomessakin.

– Se johtuu siitä, että toisilla on rahaa ja koulutusta enemmän kuin toisilla. Näin se vain menee, eivät köyhät tuolta Kaivarista osta kämppiä. Kyllä ne tulevat sinne missä minä asun eli Kontulaan, Itä-Helsinkiin, se on jo nyt nähtävissä, Raatikainen sanoi.

Hän toivoo, että tilanteeseen löydetään ratkaisuja.

Kaikki paneelin viisi ehdokasta olivat ainakin jossain määrin huolissaan segregaatiosta. SDP:n Tuula Haatainen korosti kaupunkisuunnittelun merkitystä ja kovan rahan asuntojen sirottelemista tuetun asuntotuotannon sekaan sekä päinvastoin.

Vihreiden Anni Sinnemäki ja Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki korostivat sitä, että Suomen ja pääkaupunkiseudun tilanne on ongelmista huolimatta poikkeuksellisen hyvä Euroopassa.

– En ole paniikissa tai totaalisen stressaantunut [eriytymiskehityksen vuoksi], koska meillä on Helsingissä kuitenkin aika hyvä pohja. Tällä hetkellä meidän kaupunginosat, vaikka niissä on isoja eroja, ovat kuitenkin kaikki sellaisia, että asukkaat viihtyvät niissä, Sinnemäki sanoi.

Sinnemäen mukaan Helsingissä on 2000-luvulla tapahtunut paikoin jopa positiivista kehitystä ja eriarvoistumisen vauhti hiipunut.

– Sekoittamisen politiikka on onnistunut kaikesta huolimatta verrattuna Eurooppaan. Meillä ei ole esimerkiksi rikollisalueita, sanoi Arhinmäki.

Sinnemäki korosti peruskouluun panostamisen tärkeyttä.

– Se vaikuttaa eniten ihmisten muuttopäätöksiin, Sinnemäki sanoi.

Jan Vapaavuori myönsi Helsingin tilanteen hyväksi vertailussa muuhun Eurooppaan, mutta korosti silti, että paikoin eriytyminen on pahentunut ja että ”syytä huoleen on”. Hän huomautti pääkaupunkiseudun monikulttuuristuneen huomattavasti. Esimerkiksi pahoinvoivia nuoria on hänen mukaansa enemmän kuin ennen.

– Ja tilanne olisi olennaisesti huonompi, ellemme olisi toimineet kuten olemme, Vapaavuori viittasi Helsingin asuntopolitiikan sekoittamistoimiin.

”Alennetaanko veroja vai huolehditaanko lasten palveluista?” – Veroale puhutti Helsingin pormestariehdokkaita