Kuva: WSOY

Kirjailija Jari Tervo on Uuden Suomen kirjailijavieraana keskiviikkona 1. lokakuuta kello 14-15:30. Jätä kysymyksesi tänne.

Tervon uusimman kirjan Troikan taustalla on historiallisia tapahtumia, mutta käsittely on fiktiivinen. Troikassa punapäälliköt valmistelevat Mannerheimin murhaa.

Tervon kirjoissa harkitut sanavalinnat ja nopeat juonen käänteet yllättävät lukijan. Televisiossa katsojan hämmentävät sivallukset ovat ominta Tervoa myös kohdattaessa. Tämä kielellisesti kekseliään kirjailijan haastattelu on tehty sähköpostilla.

Yksi Troikan kirja-arvion kommentoijista Uudessa Suomessa katsoo, että olet edennyt näsäviisastelevasta vitsailusta lyyrisyyteen, mihin mielestäsi kerkeät?

Tervo: En ole mielestäni edennyt näsäviisastelusta lyyrisyyteen. Aloitin runoilijana ja kun lopetin runojen kirjoittamisen, aloin salakuljettaa niitä proosaan. Joskus tietenkin toivoisi, että joku sivistynyt lukija osaisi erottaa kirjan ja kirjailijan. Ne ovat eri asioita. Näsäviisastelen vain televisio-ohjelmissa. Kun romaanihenkilöni puhuvat melankolisia, rehvaita, kauhistuneita, pelokkaita, viisaita tai joskus näsäviisaita, niin se johtuu siitä, että he ovat kirjaimista, sanoista ja niitten suhteista rakennettuja ihmisiä.

Myyrä, Ohrana ja Troikka muodostavat kokonaisuuden. Ensin käsittelit Kekkosen aikaa Myyrässä, sitten jatkosodan loppua Ohranassa ja kansalaissodan maininkeja Troikassa. Tuoreemmasta tapahtumasta olet jatkanut vanhempaan. Etenetkö seuraavaksi Suomen sotaan vai johonkin muuhun tasavuotiseen tapahtumaan?

Tervo: Kirjoitin triogian siten, että se kulkee ajassa taaksepäin ja jokaisen osan voi lukea erillisenä. En halunnut edetä menneisyydestä nykyisyyteen, koska se antaa aina vaikutelman siitä, että historialla on jokin päämäärä, jota kohti se etenee, esimerkiksi sitä hetkeä, johon romaani päättyy. Historialla ei ole päämäärää. En aio kirjoittaa Suomen sodasta.

Käytät huumorissasi elementtejä, jotka haastavat lukijan. Mistä keksit kuvata venäläisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamista Troikassa lauseella ”partanne haisee vodkalta”?

Tervo: Joillekin ihmisille tulee mieleen huumorista hassut hatut, liioitellut ilmeet ja rikas murre. Siksi sen käyttö kirjallisuudessa olisi kiellettävä. Tätä kieltoa ovat taitamattomuuttaan jättäneet noudattamatta Aleksis Kivi, Volter Kilpi, Pentti Haanpää, Veijo Meri ja Väinö Linna. Miten loistavia kirjailijoita he olisivatkaan, jos he olisivat välttäneet huumoria. Ulkomailla ovat näyttävimmin epäonnistuneet Shakespeare, Cervantes, Hasek ja Celine.

Panetko pahaksesi, jos sinut tv:n uutisvuoto-ohjelman kapteeniksi tunnistava ihminen ei ole kuullutkaan sinun olevan myös kirjailija?

Tervo: Yleensä helpotun, kun minua ei tunnisteta lainkaan.

Minkälainen äijä olet? Kuten Yle arkistosta löytyvä videokin kertoo, olet pärjännyt muun muassa Helsingin yössä vaatimattomuudessasi melko hyvin Arto Paasilinnan kanssa. Keneen muuhun suomalaiseen rinnastut mieleltäsi?

Tervo: Äijämaineeni on katteeton, mutta mahdoton korjata. Olen tavallinen keski-ikäinen mies.