Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tyrmää liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) ja hallituksen taksiuudistuksen, joka on nostanut taksikyytien hintoja ja aiheuttanut kaaosta kaupunkien taksitolpilla.

Henriksson arvelee, että taksiuudistus ei onnistunut ihan niin kuin oli tarkoitus.

”Aika harva on kovin tyytyväinen siihen”, hän toteaa.

Erityisen epäonnistuneena Henriksson pitää taksien kela-kyytien uudistamista, josta Berner tosin on syyttänyt Kansaneläkelaitosta.

Kela-kyytien osalta asiakas ei saa ajaa takaisin samalla taksilla, jolla on tullut esimerkiksi lääkärikäynnille. Henriksson pitää tätä järjettömänä asiakkaiden, kelan kustannusten, taksiyrittäjien ja vielä ilmastonkin kannalta.

”Jos potilas ajaa 100 kilometriä taksin kanssa, menee 20 minuutiksi vastaanotolle, niin vaikka sama taksi seisoo siellä, niin hän ei saa ottaa sitä, vaan pitää ottaa toinen taksi. Tämä on järjetön järjestelmä”, Henriksson puuskahtaa.

Henriksson vaatii kela-kyytien muuttamista. Hänestä mikään ei voi olla niin vaikeaa, etteikö järjestelmää voitaisi korjata, jos huomataan vakava valuvika.

LUE LISÄÄ: Selvitys paljastaa taksilain hyötyjen jääneen pieniksi – Kansanedustaja: Totaalinen fiasko, jota ei voi perua

Moni muukin hallituksen päätös saa Henrikssonilta kyytiä. Yrittäjävähennystä hän ei pidä onnistuneena, koska se hyödyttää vain osaa yrityksistä.

”Ei kannata tehdä sellaisia uudistuksia, jotka vain vaikuttavat tiettyyn vähäiseen osaan niistä yrittäjistä. Pitää tehdä sellainen uudistus, joka vaikuttaa myös näihin yrittäjiin, jotka eivät pysty voittoa niin paljon tuottamaan, ja niitä yrittäjiä on aika paljon.”

Myöskään nyt toimitusministeristönä toimivan hallituksen rautateiden yksityistämishanke ei saa tukea rkp:n puheenjohtajalta.

”En välttämättä usko siihen. Kun katsotaan, mitkä ovat saavutukset olleet esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa, niin ei siinä hirveästi halleluja-huutoja tule”, hän sanoo.

Henrikssonin mukaan infrasta huolehtiminen on nimenomaan julkisen vallan tehtävä ja toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat ensisijaisia alueiden yritysten menestymiselle. Jos ei ole satamia, teitä ja lentokenttiä, ei myöskään voidaan viedä eikä tuoda tavaraa ja palveluja.

Henriksson sanoo, että kun puhuu alueiden yrittäjien kanssa, nimenomaan liikenneyhteydet nousevat esille. Muita tukia ei tarvita.

Henriksson muistuttaa, että kun nopeita junayhteyksiä luodaan, pitää huolehtia myös junien pysähtymisestä asemilla.

”Sekin on nähty, että kun Helsinki-Oulu -rata tuli kuntoon, niin sitten oli niin kiire, ettei ehditty pysähtyä (välipysäkeillä)”, Pietarsaaresta kotoisin oleva Henriksson sanoo.

Sipilän hallitus ei saa tyylipisteitä myöskään hallituksen muodostamisesta ja oikeusministerin salkun antamisesta ensi alkuun kakkossalkuksi.

Entinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää tätä käsittämättömänä ja ennen kuulumattomana. Hänestä se kertoo jotakin hallituksen asenteista.

Henriksson muistuttaa, että oikeusministeri on keskeinen toimija, kun puhutaan oikeusvaltioperiaatteesta. Se on myös ykköskysymyksiä EU:ssa entisten itä-Euroopan maiden kyseenalaistettua sen.

RKP:n vaaliohjelma kannustaisi yrittäjyyteen, huolehtisi vähäosaisista ja parantaisi lasten ja nuorten mahdollisuuksia koulutuksella ja varhaiskasvatuksella.

Rkp antaisi kaikille kolmivuotiaille oikeuden neljään tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta päivässä ja tekisi siitä subjektiivisen oikeuden. Näin työttömän vanhemman ei tarvitsisi selitellä, miksi tuo lapsensa päivähoitoon. Esikoulu olisi kaksivuotinen. Lukio ja ammattikoulu olisivat maksuttomia.

Henriksson muistuttaa, että lapsien kouluttaminen on koko yhteiskunnan etu; samoin on kansakunnan terveydestä huolehtiminen.

”Suomi elää sillä, että meillä on koulutettu väestö.”

”Mitä paremmin väestö voi, sitä parempi kilpailukyky”, Henriksson sanoo.

LUE MYÖS: Näkökulma: Kokoomuksen märkä uni Antti Rinteen tv-hapuilusta kävi toteen