Komissio ehdottaa 750 miljardin euron elvytysrahastoa, josta kaksi kolmannesta olisi suoria tukia ja loput lainoja.

Hallituspuolueista vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kommentoi pakettia nopeasti blogikirjoituksella. Hänen mukaansa ”nyt on pelastettava EU ja euro” sekä elvytettävä eurooppalaisia talouksia. Hän pitää komission ehdotusta mittaluokaltaan ja rakenteeltaan riittävänä osaltaan auttamaan EU-maita jaloilleen ja uudistamaan talouttaan.

”Olisi Suomelle vientivetoisena maana katastrofaalista, jos sisämarkkinamme hajoaisi ja emme saisi tuotteitamme myyntiin EU:ssa. Siksi nyt on estettävä yhteisen talousalueen hajoaminen, rajat ylittävää ilmastokriisiä unohtamatta”, Ohisalo toteaa.

Vihreiden mielestä yksi osa ratkaisua on kasvattaa Euroopan unionin muita kuin valtioiden jäsenmaksuista kerättäviä tulonlähteitä. Vihreät sitoisi yhteiset investoinnit muun muassa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön sekä tutkimukseen ja koulutukseen ja investointirahan saamisen ehto olisi näiden uudistamistavoitteiden toteuttaminen.

”Mitä enemmän yhteisiin investointeihin voidaan kerätä rahoitusta esimerkiksi EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta kerättävillä varoilla tai vaikkapa eurooppalaisella muovimaksulla, sitä vähemmän meidän tarvitsee huolehtia yhteiseurooppalaisen velanoton kasvusta. EU:n täytyy myös löytää ratkaisut monikansallisten yritysten verovelvollisuuden toteuttamiseen, ja poistaa verotuksen aukkoja muutoksen rahoittamiseksi oikeudenmukaisesti.”

Kaksi meppiä muistuttaa USA:sta ja Aasiasta

Myös vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö kannattaa esitystä, jonka rahoituksesta valtaosa ”menee vihreän teknologian ja osaamisen hankkeisiin”. Ilman investointeja edessä olisi Niinistön mukaan EU:n ja Suomen taantuminen.

”Esitys on myös rakenteellista kehittämistä. Komissio tavoittelee elpymisrahaston takaisinmaksua uusilla yhteisillä EU-veroilla, esillä mm. digivero, muovivero, kerosiinivero, päästökaupan tuloista osa. Nämä veroja joita markkinoidenkin kannalta järkevämpi kerätä EU-tasolla”, hän tviittaa.

”Ennen kaikkea esityksellä pitkään sisäisen sekaannuksen tilassa ollut EU voi ottaa globaalia johtajuutta. Panostukset vihreään teknologiaan ja tutkimukseen ovat tässä sitä luokkaa, että voimme nousta haastamaan USA:ta ja Aasiaa maailmantalouden suunnassa. Se kannattaa tehdä.”

Hallituspuolue sdp:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri katsoo, ettei Eurooppa voi jäädä Yhdysvaltain ja Aasian kelkasta ja siksi tarvitaan voimakasta elvytystä. Hän muistuttaa, että EU:n paketissa on kyse väliaikaisista toimenpiteistä, ei pysyvistä.

Hän huomauttaa, että suurin osa Suomenkin viennistä kohdistuu EU-markkinoille ja panostuksia tarvitaan, etteivät valmiiksi pahasti velkaantuneet EU-maat, kuten Italia ja Espanja, luhistu. Tämä skenaario on hänen mukaansa kauhukuva Suomelle ja EU:n isämarkkinoille.

Hänen mukaansa ei ole järkevää rahoittaa kuihtuvia aloja, vaan pohdittava, missä ovat uudet työt ja kasvu tulevaisuudessa. Hän painottaa digitalisaation ja vihreän elvytyksen merkitystä.

”Velkaa tukitoimiin ottaisi komissio. Varat käytettäisiin EU-ohjelmien kautta ja niistä päätettäisiin komission, neuvoston (jäsenmaat) ja parlamentin kesken osana monivuotista rahoituskehystä”, Kumpula-Natri tviittaa.

Kokoomuksen mepit kiittävät avausta

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia tervetulleena avauksena Euroopan nostamiseksi talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Kokoomusmepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Ensiksi sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa. Toiseksi rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Kolmanneksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

Delegaation puheenjohtajan Pietikäisen mukaan elvytysraha pitää ohjata uuden EU-taksonomian mukaisesti ympäristöllisesti kestäviin kohteisiin ja sidottava käyttö EU:n tavoitteisiin osaksi yhteistä päätöksentekoa.

”Tarvitsemme riittävän kokoisen ja riippumattoman rahoitusmekanismin, johon jäsenmaat maksavat lainansa takaisin. Tuen jakamisen pitää olla tarkoituksenmukaista ja vastata tarpeeseen. Rahankäytön pitää olla selkeää ja noudattaa yhteistä EU-politiikkaa”, Pietikäinen sanoo tiedoteessa.

Sarvamaan mukaan rahasto tulisi perustaa SEUT artiklan 122 sijaan artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

Virkkunen puolestaan katsoo, että elvytysvälineen rahoitus pitää kohdistaa kestävään kasvuun ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen ja erityisesti talouden siirtymään kohti hiilineutraaliutta ja digitalisaation vauhdittamiseen. Hän huomauttaa, ettei koronavirus ole tekosyy luistaa tavoitteista, vaan kriisi pikemminkin korostaa talouden rakennemuutoksen tarvetta.

Keskustasta ja PS:sta kritiikkiä

Hallituspuolue keskustan meppi Mauri Pekkarinen puolestaan katsoo, että 750 miljardin paketti on ”jopa huonompi kuin Merkelin-Macronin sopimus”. Pekkarinen sanoo paketille ei.

”500 miljardia avustuksina toisin kuin finanssikriisissä. Suomi maksaa tästä yli 8 miljardia saaden murusia. Lisäksi 250 miljardia lainaa, vastuumme 4 miljardia”, Pekkarinen summaa Twitterissä.

Oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että Suomea ja muita EU-maita ajetaan velkavankeuteen uudella elpymisrahastolla ja muilla EU:n rahoitusmekanismeilla.

Tavio näkee, että jäsenmaita sidotaan EU:n alaiseen yhteisvastuuseen tahallisesti, jotta EU:n kontrolli jäsenmaihin kasvaisi talouspolitiikan kautta.

”EU-eliitti kasvattaa kontrollia jäsenmaihin härskisti koronakriisin varjolla, jotta mikään muu maa ei voi toistaa brexitin kaltaista eroamista EU-liittovaltiosta”, Tavio lataa tiedotteessa.

Tavio pitää ilmeisenä, että kokonaisuus ei ole hyödyksi Suomelle.

”EU rikkoo omia sääntöjään ja pistää muut maat maksamaan Italian ja Espanjan heikosta taloudenpidosta.”