Hallitus kertoi eduskunnan kyselytunnilla oppositiolle, että paljon puhuttu vanhuspalveluiden sitova hoitajamitoitus kirjataan lakiin niin pian kuin mahdollista. Epäselväksi jäi, millä aikataululla hallitus uskoo lain kirjaimen todella toteutuvan käytännössä.

Keskustelu sdp:n vaalien alla lupaamasta 0,7:n hoitajamitoituksesta ryöpsähti jälleen käyntiin keskiviikkona. Pääministeri Rinne viittasi hoitajamitoitukseen sekä sote-uudistukseen Kuntamarkkinoilla sanoen, että rahat eivät riitä 4000 hoitajan ja lääkärin palkkaamiseen. THL on arvioinut, että vanhuspalveluiden 0,7:n hoitajamitoitus edellyttäisi 4000 hoitajan palkkaamista.

LUE MYÖS: Tehy-pomolta heti purkaus Antti Rinteen hoitajaselityksestä: "En vain jaksa kuin ihmetellä – Nyt on pääministerillä arvovalintojen paikka”

Rinteen keskiviikkoisen lausunnon merkitys jäi lopulta epäselväksi. Oppositiossa tulkittiin Rinteen sinetöineen sen, että 0,7:n hoitajamitoitus ei toteudu tällä vaalikaudella.

Hallitusriveissä sen sijaan on katsottu, että Rinteen lausunnossa ja sen tulkinnoissa sekoittuivat iloisesti hoitotakuu – johon liittyen hallitus on luvannut 1000 lääkärin tai hoitajan lisäystä peruspalveluihin – sekä hoitajamitoitus. Tällä kannalla oli muun muassa elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk), joka lupasi hallitusohjelman kirjausten pitävän.

Hallitusohjelmassa tosin todetaan vain, että sitovasta 0,7:n vähimmäismitoituksesta säädetään – siis lainsäädännön tasolla. Hoitajamäärän lisäyksestä käytännön elämässä hallitusohjelmassa ei ole linjausta.

Johtiko vaalilupaus harhaan?

Hoitajamitoituksen toteuttaminen oli etenkin sdp:n näkyvä vaalilupaus. Oppositio vaatikin nyt hallitukselta selvää tietoa siitä, toteutuuko lupaus myös käytännössä, jääkö se lain kuolleeksi kirjaimeksi vai unohtuuko tyystin.

”Tämä kysymys täytyy nyt tässä salissa selvittää ihan juurta jaksaen. Ennen vaaleja te, ministeri Kiuru, sanoitte suomalaisille tässä salissa, että se on ihan nopea työ. Ja nyt meille on täysin epäselvää tässä salissa, tuleeko se teidän lupaamanne mitoitus voimaan – milloin ja tuleeko ollenkaan – ja millä tavalla tämä hallitus konkreettisesti parantaa vanhusten palveluja niin että se ihmisten arjessa näkyy”, kyseli kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen.

”Johditteko te harhaan suomalaisia lupaamalla ennen vaaleja, että hoitaja tulee lisää 4200 sen 0,7:n mitoituksen verran”, Grahn-Laasonen vielä kysyi sdp:ltä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vakuutti, että hanke ei unohdu eikä sen täysimääräisestä toteuttamisesta ole luovuttu.

Asiasta vastaavaa ministeriä muistutettiin toistuvasti sanoista, jotka hän lausui oppositiossa ollessaan helmikuussa 2019. Tuolloinen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru painosti silloisia hallituspuolueita hoitajamitoituksella väittämällä, että kirjauksessa olisi ”kyse muutaman tunnin työstä”.

”Jopa yksittäisellä lauseella saattaisi saada tämän vähimmäismitoituksen kuntoon”, Kiuru sanoi eduskuntavaalien alla tarkoittaen tosin vain valiokuntansa roolia.

Nyt Kiurun puheissa oli eri sävy, mutta hän vakuutti, että hallituksen esitys vanhuspalvelulain muutoksesta tulee eduskuntaan ennen joulua. Hän yritti kääntää huomiota sdp:n vaalilupauksesta myös korostamalla, että hanke on eduskunnan yhteinen. Ennen vaaleja kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta ilmoittivat kannattavansa 0,7:n mitoitusta.

”Nyt se [esitys] tulee niin nopeasti kuin me se tänne saadaan”, Kiuru vastasi nykyiselle oppositiolle.

”Nyt on vastattu eduskunnan huutoon, joka keväällä oli melkoinen.”

Rinne kertoi rahoista, ei hoitajien määrästä

Oppositiopuolue perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen muistutti arvioista, joidsen mukaan hoitajamitoituksen täysimääräinen toteuttaminen maksaisi 200 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa taas asiaan on jyvitetty vain 70 miljoonaa euroa, hän jatkoi.

”Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksesta puuttuu uskottavuus.”

Pääministeri Rinne vastasi rahakysymykseen. Hän vakuutti, että ”hallitus tulee lakiin kirjauttamaan 0,7 mitoituksen”. Rahoituksen osalta Rinne kertoi, että mainitun 70 miljoonan euron lisäksi ”suoraan kirjasta” löytyy 45 miljoonan euron panostus asiaan ”kotihoidon kautta”. Lisäksi hallitusohjelman kertaluonteisissa investoinneissa löytyy Rinteen mukaan vanhuspalveluihin noin 15 miljoonaa euroa.

Rinne korosti toistuvasti, että kirjaus tehdään lakiin, ja sen lisäksi lakiin kirjataan hoitoisuusmääritelmä. Se tarkoittaa, että 0,7:n vähimmäismitoitusta voidaan korottaakin, jos potilaiden hoitoisuusvaatimus on kova.

”Edustaja Orpo, olkaa nyt tyytyväinen”, Rinne sanoi kokoomusjohtajalle viitaten puolueen korostamaan hoitoisuuden määrittelyyn.

Sitä, saadaanko vanhuspalveluihin todella 4000 hoitajaa lisää, Rinne ei kommentoinut. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sivusi asiaa.

”En osaa arvioida, millaisen määrän hoitajia [budjetin kirjauksilla] saa, käsittääkseni enemmänkin ongelma on se, onko hoitajia.”

Edustaja Pia Kauma (kok) ihmetteli vielä Rinteen keskiviikon lausuntoa, että rahat eivät 4000 hoitajaan tai lääkäriin riitä. Valtiovarainministeri Lintilä puhui omassa puheenvuorossaan 75 miljoonan euron kirjauksesta, kun Kuntaliitto on puhunut vähintään 250 miljoonan euron tarpeesta.

Rinne muistutti, että hänen mainitsemiaan suoria, epäsuoria ja kertaluonteisia budjettivarauksia on yli 100 miljoonan euron edestä.

”Näitten avulla, tänä aikana ja hoitajamäärien ollessa se mitä tällä hetkellä on koulutuksessa, saadaan tulemaan kaikki se hoitajapotentiaali, mitä tarvitaan tämän asian eteenpäin viemiseen”, Rinne vastasi jättäen kansanedustajat yhä ihmettelemään.

Ministeri Kiuru on jo aiemmin joutunut kertomaan, että pelkkä 0,7:n mitoituksen kirjaaminen lakiin vaatii siirtymäaikaa. Asiantuntijoiden kuuleminen tämän suhteen on kesken.