Britit tunnetaan järkevinä, käytännöllisinä ihmisinä. Parlamentin alahuone on yksi maailman vanhimmista demokraattisista instituutioista. Silti Britannia on brexitin myötä ajautunut poliittiseen kaaokseen.

Miten se on mahdollista?

Yhdeksi syyksi on mainittu perustuslain puuttuminen.

”Britanniassa on perustuslaki, mutta se on kirjoittamaton”, sanoo Euroopan unionin oikeuteen erikoistunut Turun yliopiston professori Jukka Snell.

Valtion toimintaa ja kansalaisten oikeuksia määrittävä lainsäädäntö on hajautunut erillisiin lakiteksteihin, ennakkopäätöksiin, tapoihin ja sääntöihin. Varhaisin niistä, kuninkaan oikeuksia suitsiva Magna Charta, on vuodelta 1215.

”Esimerkiksi tapaa, jolla parlamentti äänestää säätelee lakitekstin sijaan käytäntö”, sanoo Mika Suonpää. Hän on poliittisen historian yliopistolehtori Turun yliopistossa.

Alahuone äänestää niin, että edustajat siirtyvät kahteen eri aulaan, kyllä ja ei auloihin, jossa heidät lasketaan.

Ei brexitin perimmäinen syy

Yhtenäisen perustuslain puuttuminen ei ole brexitsotkun perimmäinen syy, mutta todennäköisesti se tekee päätöksenteosta vaikeasti ennakoitavaa ja tarjoaa mahdollisuuksia yllätysvetoihin sekä suoranaiseen kiusantekoon.

”Joku voi esimerkiksi rikkoa konventiota, jota ei ole kirjattu laiksi. Näin kävi kun Boris Johnson määräsi parlamentin poikkeuksellisen pitkälle viiden viikon tauolle”, sanoo Snell.

Päätös nostatti suoranaista raivoa Britanniassa, ja nähtiin mielenosoituksia. Esimerkiksi parlamentin alahuoneen puhemies John Bercow kuvasi sitä ”perustuslailliseksi skandaaliksi”.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Konservatiivipuolueen Boris Johnson on toiminut puolueensa puheenjohtajana ja Britannian pääministerinä heinäkuusta 2019 lähtien.Kuva: AULI VALPOLA

Parlamentin istuntokauden keskeyttämistä on käytetty aiemminkin poliittisiin tarkoituksiin. Näin tapahtui esimerkiksi 1940-luvulla kun Britanniassa kansallistettiin terästeollisuutta.

Johnsonin masinoima istuntokauden keskeytys vietiin oikeuden käsiteltäväksi Englannissa ja Skotlannissa. Ensimmäiset oikeusasteet päättivät, että keskeytys on laillinen. Molemmista päätöksistä on kuitenkin valitettu ylempiin oikeusasteisiin.

Nyt skotlantilainen tuomioistuin on päättänyt, että keskeytys oli laiton. Tuomarit kuitenkin siirsivät päätöksen Britannian korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.

”Kun lakimiehet valittivat Johnsonin päätöksestä, vetosivat he satoja vuosia vanhoihin ennakkotapauksiin ja sääntöihin. Tällaisen materiaalin tunteminen on Briteissä valtiosäännön asiantuntijoiden arkipäivää”, sanoo Snell.

Salamalaki nuijittiin läpi

Toinen esimerkki perustuslain puutteen luomasta epävarmuudesta liittyy sopimuksettoman brexitin kieltävään lakiin. Se nuijittiin läpi salamavauhtia, eli muutamassa päivässä. Lain käsittelyssä sovellettiin parlamentin työskentelyä määrittävää sääntöä numero 24. Säännön mukaan puhemiehellä on oikeus päättää, saako parlamentti keskustella erityisen kiireellisestä asiasta.

Asiaa kiirehtivällä edustajalla on puolestaan kolme minuuttia aikaa perustella, miksi aiheesta täytyy keskustella. Jos puhemies olisi vastustanut ehdotusta sopimuksettoman eron estämisestä, olisi hän saattanut estää aiheen käsittelyn.

Snellin mukaan brexitin sotkuisuuden taustalla on maan jakautumisesta kahteen leiriin. Ylempi keskiluokka ja koulutetut äänestivät EU:n puolesta, alempi keskiluokka jakautui kahtia kun taas työväestö kannatti brexitiä.

”Ne, jotka kokivat hyötyneensä globalisaatiosta äänestivät EU:n puolesta. Tämä kahtiajako heijastuu politiikkaan. Vastaavan kaltainen tilanne on nähtävissä esimerkiksi Suomessa ja Ranskassa”, sanoo Snell.

Hän viittaa perussuomalaisten nousuun ja Ranskassa Marine Le Penin johtamaan Kansalliseen liittoumaan.

”Tilanne on hankala”

Muitakin tekijöitä on. Kansanäänestys ei ollut sitova eikä siinä määritelty millaisesta erosta britit äänestävät. Kansanäänestyksen jälkeen päätös erosta siirtyi parlamentille, jossa enemmistö kannattaa jäsenyyttä.

”Tilanne on hankala, sillä kansanedustajan on oman arvionsa perusteella tehtävä päätöksiä, jotka ovat äänestäjien ja kansakunnan parhaaksi”, sanoo Snell.

Kaaoksesta huolimatta Britannia ei ole romahtanut valtio. Maan hallinto, oikeusjärjestelmä ja esimerkiksi terveydenhuolto toimivat normaalisti.

”Britannia on tällä hetkellä kriisissä, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa ei näköpiirissä ole järjestelmän tai puoluekentän merkittävää muutosta”, sanoo Suonpää.

Lähtevätkö Skotlanti ja Pohjois-Irlanti omille teilleen, jos sopimukset brexit toteutuu?

”En osaa veikata”, sanoo Suonpää.