Ranska ja Saksa esittivät maanantaina, että Euroopan unioni perustaisi 500 miljardin euron suuruisen elvytysrahaston koronakriisistä pahiten kärsineiden maiden talouksien tervehdyttämiseksi.

Esityksen mukaan rahasto rahoitettaisiin jäsenmaiden yhteisvastuullisella velalla ja tuet jaettaisiin maille avustuksina.

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) kannattaa ehdotusta, mutta hänestä rahaston summan pitäisi olla moninkertainen. Europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk) ja Laura Huhtasaari (ps) puolestaan vastustavat Ranskan ja Saksan ehdotusta.

Pekkarisen mielestä EU-johtajien huhtikuussa hyväksymä 540 miljardin suuruinen hätäpaketti, on riittävä tuki koronakriisin kurjistamille jäsenmaille.

Hätärahasto koostuu kolmesta osasta: Euroopan vakausmekanismin käyttöönotosta (EVM), SURE-työllisyysrahastosta ja EIB-takuurahastosta, joiden kautta jäsenmaat voivat hakea lainoja koronakriisin hoitoon. Hätärahastosta ei siis jaeta avustuksia, niin kuin elvytysrahastosta on aikomus.

”En ymmärrä miksi Suomen pitäisi olla mukana, kun olemme miljardien edestä mukana jo varsinaisessa hätärahastossa”, Pekkarinen sanoo.

Huhtasaaren mielestä taas Suomen ei ylipäätään pidä olla mukana sellaisissa ratkaisuissa, joissa Suomi joutuu tukemaan muita Euroopan unionin jäsenmaita taloudellisesti.

”Suomen hallituksen tehtävä on ajaa Suomen kansan etua. Jos ylipäätään halutaan tulonsiirtoihin mennä mukaan, niin silloin Suomen hallituksen linja pitää olla, että emme maksa mitään, mutta otamme kyllä rahaa vastaan. Se on ainoa linja mikä on suomen kansallisen edun mukaista”, Huhtasaari sanoo.

Niinistön mielestä vientivetoisten Suomen etu kuitenkin olisi se, että Suomi tukisi Saksan ja Ranskan esitystä vaikka Suomen taloudelliset vastuut kasvaisivat.

”Meidän taloudesta iso osa on vientiä ja yli puolet siitä menee EU-maihin, niin on selvää, että EU:n sisämarkkinat hyödyttävät meitä erittäin paljon. Jos kävisi niin, että Italian, Ranskan ja Espanjan kaltaisten maiden kotimainen taloustilanne romahtaa, niin kyllä se äkkiä vaikuttaa myös meidän taloustilanteeseen heikentävästi. On valistuneen itsekästä, että Suomi osallistuu tällaiseen yhteisvastuulliseen ratkaisuun”, Niinistö sanoo.

Niinistön mielestä elvytysrahasto tarvitaan edellisen hätärahaston, eli Euroopan vakausmekanismin käyttöönoton lisäksi, koska EVM-lainat on tarkoitettu koronakriisin välittömään hoitoon, kun taas elvytysrahastossa painotus on avustuksissa, joiden tarkoitus on nostaa taloutta jaloilleen koronakriisin jälkeen.

Niinistö toivoo, että elvytysrahaston varoja ohjattaisiin käytettäväksi muun muassa vihreisiin investointeihin, jotka samalla vahvistaisivat Euroopan teollisuutta.

Elvytysrahaston koko herättää keskustelua

Myös elvytysrahaston koko jakaa meppien mielipiteitä. Niinistö kertoo, että vihreiden europarlamenttiryhmä olisi kannattanut Ranskan ja Saksan ehdottamaa summaa huomattavasti suurempaa tukipakettia.

”Meidän malli olisi sellainen, että pitäisi olla 2 000 miljardin euron elvytyspaketti, jonka myös europarlamentti kannanotossaan hyväksyi. Tämä Saksan ja Ranskan malli on hieman varovaisempi”, hän kertoo.

Huhtasaaren näkemyksen mukaan mikään summa ei voi pelastaa Euroopan talous- ja rahaliittoa (EMU).

”Tämä on nappikauppaa, Jos me haluaisimme euron pelastaa, niin kenelläkään ei ole sellaisia rahoja”, hän sanoo.

Pekkarinen on puolestaan sitä mieltä, että huhtikuussa hyväksytty 540 miljardin hätärahasto on jo itsessään suuri summa koronakriisin hoitoon, kun summa suhteutetaan EU:n budjettiin, joka on Pekkarisen mukaan noin 150 miljardia euroa.

Komissio ei ole antanut vielä virallista esitystään elvytysrahastosta. Ylen tietojen mukaan se muistuttaa kuitenkin Ranskan ja Saksan antamaa esitystä ja komissio ottaisi elvytysrahastoa varten 400–800 miljardia euroa lainaa.