Samaan aikaan, kun Suomessakin ennakoidaan jo EU:n ensi vuonna tapahtuvia isoja nimityskuvioita, on Nato-maissa meneillään kannunvalanta seuraavasta sotilasliiton pääsihteeristä.

Naton pääsihteeriksi on Uuden Suomen Nato-lähteiden mukaan vahvimmin ehdolla tällä hetkellä Tanskan pääministeri, liberaalisen Venstren puheenjohtaja Anders Fogh Rasmussen, joka olisi mieleinen vaihtoehto myös suomalaispäättäjille ja -diplomaateille.

Suomalaiset EU- ja Nato-diplomaatit yhdessä poliittisten päättäjien kanssa ovatkin jo ennakoimassa osin pohjoismaista EU-Nato-avainhenkilöratkaisua ensi vuonna.

Sen mukaan Naton pääsihteeriksi nousisi Fogh Rasmussen samalla, kun EU:n ulkoministerin takkia sovitellaan nykyiselle EU:n laajentumiskomissaarille Olli Rehnille.

Kun suomalaisdiplomaateilta tivataan, voiko EU:n ulkoministeri tulla Naton ulkopuolelta, heillä on valmis vastaus: EU:n nykyinen ulkosuhdekomissaari on Itävallan Benita Ferrero-Waldner. Itävallan puolueettomuutta edelleen korostava ulkopolitiikka ei estänyt hänen valintaansa tehtävään.

Naton nykyinen pääsihteeri, Hollannin Jaap de Hoop Scheffer jää eläkkeellä ensi vuonna ja hänen seuraajastaan päätetään Naton 60-vuotisjuhlahuippukokouksessa huhtikuun alussa.

Naton seuraavan pääsihteerin kotimaa ei ole yhdentekevä Suomenkaan kannalta: EU:n ja Naton johdon valinnat ovat kytköksissä ja niitä koplataan toisiinsa.

Kun EU päättää ensi vuonna komission puheenjohtajasta, ulkoministeristä ja EU-neuvoston pysyvästä puheenjohtajasta eli presidentistä, laittavat ainakin EU:n Nato-maat samaan valintakoppaan myös Naton pääsihteerinimityksen.

Naton 26 jäsenmaasta 22 eli muut paitsi Yhdysvallat, Kanada, Norja ja Islanti ovat EU:n jäseniä. EU:n 27 jäsenmaasta 21 on Naton jäseniä.

Tanskan pääministerin osakkeiden nousu Naton pääsihteeripörssissä ei ole yllätys.

Tanskalaista suosii paitsi Tanskan tehokas Nato-politiikka kylmän sodan jälkeen, myös EU:n ensi vuoden keskeisten henkilövalintojen todennäköinen kohdistuminen muihin kuin tanskalaisiin sekä "Tanskan vuoro" Natossa pääsihteerivalinnassa.

Naton seuraava pääsihteeri ei varmasti ole tulossa johtavasta Nato-maasta Yhdysvalloista, ei Hollannista, josta nykyinen pääsihteeri on, eikä Britanniasta, josta oli edellinen pääsihteeri eli George Robertson tai Espanjasta, josta puolestaan oli Robetsonin edeltäjä Javier Solana.

Solanaa edelsi pääsihteerinä Belgian Willy Claes. Seuraava pääsihteeri ei siten tule Benelux-maista.

Saksan Manfred Wörner oli ensimmäinen Naton pääsihteeri kylmän sodan jälkeen ja häntä pidetään edelleen pätevimpänä kaikista kollegoistaan sotilasliiton historiassa. Ajatus saksalaispääsihteeristä ei ole juuri keskusteluissa mukana, kun Saksakaan ei ole pitänyt vaihtoehtoa esillä.

Siitä, että seuraava Naton pääsihteeri ei ole ranskalainen, ovat kaikki muut jäsenmaat Ranskaa lukuunottamatta yksimielisiä. Ranskan odotetaan ilmoittavan vihdoinkin paluustaan Naton sotilasrakenteisiin ensi kevään huippukokouksessa.

Suomalaisilla Nato-diplomaateilla ei ole Fogh Rasmussenin valinnasta muuta kuin hyvää sanottavaa. Suomalaisvirkamiesten mukaan Naton pääsihteeri, joka tulee strategista painoarvoaan nostavalta Itämeren alueelta, on Suomen kannalta vain toivottava nimitys.

Suomi on kaavaillut osallistumista Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan Tanskan päivystysvuorolla vuonna 2010.