Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo käyttää ”pakottavaa lainsäädäntöä” viedäkseen läpi kilpailukykyuudistukset, jotka korvaavat kariutuneen yhteiskuntasopimuksen.

Pakottavan lainsäädännön käyttö tyrmätään tänään laajalti ay-liikkeen piirissä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen luonnehtii Uudelle Suomelle pakottavan lainsäädännön tarkoittavan sitä, että hallitus supistaa järjestöjen oikeutta sopia toisin kuin mitä laissa sanotaan.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä hallituksen toimet ovat ”raju hyökkäys Suomen mallia ja työmarkkinoiden vakaata sopimuskulttuuria vastaan”.

Julkista sektoria edustava palkansaajajärjestö Pardia kuvailee tiedotteessaan, että ”hallitus aikoo pakottavalla lainsäädännöllä ohittaa vapaan sopimustoiminnan”.

Suomessa työmarkkinauudistukset on jo vuosikymmenien ajan sovittu kolmikantamenettelyllä eli työnantaja- ja työntekijäpuolen sekä hallituksen kesken. Silloinen pääministeri, nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) puhui jo viime vuoden joulukuussa päätöksentekoa haittaavasta konsensuksesta. Kolmikannan kohtaloa on sen jälkeen alettu pohtia julkisuudessa.

- Näillä toimilla romutetaan kolmikanta, vapaa sopimustoiminta ja sopimisen yhteiskunta. Tällaiset toimet ovat omiaan lisäämään Suomessa vastakkainasettelua, eripuraa ja keskinäistä riitelyä, Pardia laukoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sen sijaan iloitsee hallituksen suunnanmuutoksesta.

- Olemme siirtyneet korporatismista [työnantajien ja työntekijöiden vallankäytöstä] parlamentarismiin. Tämä on tervetullut rytminmuutos suomalaisessa politiikassa. Vastaavaa rytminmuutosta tarvitaan myös sote-uudistuksessa ja muissa julkisen sektorin reformeissa, Penttilä lausuu.

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK toteaa kannanotossaan, että ”mikäli valtakunnalliseen sopimiseen työmarkkinajärjestöjen kesken puututaan yksipuolisilla pakottavilla toimilla, vaikeuttaa se merkittävästi edellytyksiä työpaikoilla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen”.

Sekä Koskinen että Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus arvioivat Uudelle Suomelle, että kolmikannan romuttamisesta on ennenaikaista puhua. Järventaus kuitenkin myöntää, että hallituksen keino on ennenkuulumaton.

- Onhan tämä poikkeuksellista. En muista koska [pakottavaa lainsäädäntöä] on käytetty, tai onko ylipäänsä käytettykään, Järventaus sanoo.

Koskinen toteaa, että tähän asti suunta on ollut sopimisoikeuksia lisäävä, ei supistava. Sipilän hallitus haluaa tähän suunnanmuutoksen.

- No, tämä taloustilanne on tällainen. Muutenhan tämä olisi epäluottamuslause sopimisyhteiskunnalle, Koskinen sanoo.

Hän myös toteaa, että tällaista lainsäädäntöön asti ulottuvaa epäluottamuslausetta ei ole aikaisemmin hallitukselta tullut.

Koskinen kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi työaikalakiin jää vielä paljon sopimisvaraa supistusten jälkeenkin.

Lue kaikki Uuden Suomen uutiset hallituksen kilpailukykytoimista tästä.