Suomessa työnteko kannattaa poikkeuksellisen heikosti sosiaaliturvan vuoksi. Tätä mieltä ovat kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, jotka kirjoittavat aiheesta yhteisblogissaan.

Vartiainen on aiemmin profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut muun muassa hallituksen aktiivimallia voimakkaasti julkisuudessa. Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat, että Eurostatin mukaan työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin, mutta silti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen alimpia sosiaaliturvaetuuksia liian vähäisiksi vuonna 2015.

– Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulon määrää ainoastaan työmarkkinatuen perusosan ja asumistuen laskennallisen keskiarvon perusteella. Se ei ottanut laskelmissaan huomioon toimeentulotukea ja sen muita osia. Sosiaalisten oikeuksien komitean arvio antaa tilanteestamme väärän kuvan, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat blogissa.

Kirjoittajien mukaan vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa pitäisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, johon kuuluvat rahallisten etuuksien lisäke sote-palvelut ja niihin liittyvät maksukatot ja helpotukset.

–Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk. Toimeentulotuki on erittäin ongelmallinen tukimuoto.

Vartiaisen ja Maanselän mukaan vähimmäisetuuksia kannattaisi vertailla maiden välillä. He nostavat esille muun muassa sen, että Suomessa ja Ruotsissa on saman verran toimeentulotuen käyttäjiä, vaikka Ruotsissa on noin kaksinkertaisesti asukkaita Suomeen verrattuna.

Lisäksi asumistuki ja toimeentulotuki ovat Suomessa korkeammat kuin Ruotsissa, ja Ruotsissa yli vuoden työttömänä olleista vain alle viidennes sai työttömyysetuutta, kun Suomessa osuus oli yli 90 prosenttia. Tosin Suomea ja Ruotsia on hyvin vaikea verrata toisiinsa muun muassa erilaisten vuokra-asuntomarkkinoiden takia. Lue lisää: Asumistukimenot uudelle miljardiluvulle – ”Kannustinloukun purkamisella on aina hinta”

Vartiaisen ja Maanselän mukaan Ruotsin tilannetta selittää se, että ansiosidonnaisen menettäneet pitkäaikaistyöttömät saavat aktiivisuutta vastaan maksettavia tukia, joita ei lasketa varsinaisiksi työttömyysetuuksiksi EU-tilastoissa.

– Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan.

Korkeat vähimmäistyöttömyysetuudet ovat kirjoittajien mielestä perusteltuja köyhyyden vähentämisen kannalta, mutta ne johtavat heikkoihin kannusteisiin tehdä erityisesti matalapalkkaisia töitä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kirjoittajat pitävät tätä yhtenä syynä työvoimapulalle.

Lisäksi Vartiainen ja Maanselkä muistuttavat Suomen työn rajaveroasteen olevan korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Rajaveroaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon veroa pitää maksaa jokaisesta tienatusta lisäeurosta.

– Suomen muita Pohjoismaita korkeammat rajaveroasteet matalilla tulotasoilla johtuvat ennen muuta työtulovähennyksistä, jotka poistuvat nopeammin tulojen kasvaessa. Työnteon kannustimet ovat siis heikot.

Kirjoittajien mielestä tukijärjestelmän pitäisi kannustaa paremmin työntekoon.

– Katseet tulisikin siirtää matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantamiseen työtulovähennyksiä kasvattamalla. Muuten työlle ei löydy tekijöitä, talouskasvumme hidastuu jo piankin työvoimapulan vuoksi ja julkistaloutemme ongelmat eivät ratkea, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat.

Lue myös: Puoluesihteeri selvitti: Näin ankara Ruotsi on sosiaaliturvan saajille – Suomessa lapsiperheelle 500 €/kk enemmän