Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen arvioi keskustan julkiseen talouteen liittyvän hallitusneuvotteluiden kynnyskysymyksen tarjoavan kiintopisteen hallitusneuvtotteluiden lopputulokseen julkistalouden osalta.

Keskusta on linjannut, että uuden hallituksen on sitouduttava 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi perjantaina ykskantaan, ettei keskusta aio perääntyä yhdestäkään kynnyskysymyksestään. Lue myös: Antti Rinne hallitusneuvotteluista: Talouden ”pelivarasta” jo ”hyvin yhtenäinen käsitys” – Haavisto: Vaikein vaihe vielä edessä

Juhana Vartiaisen mukaan keskustan ehto tarkoittaa sitä, että valtion ja kuntien talouden olisi vaalikauden aikana vahvistuttava runsaalla puolellatoista miljardilla eurolla.

”Vaikea uskoa, että Säätytalolta löytyisi jokin muu puolue, joka vaatisi tätä suurempaa julkistalouden vahvistamista. Siksi keskustan kynnyskysymys on ainakin nyt Säätytalolla olevalla kokoonpanolla todennäköisesti parasta mitä vastuullisen julkistalouden ystävä voi odottaa”, Vartiainen kommentoi blogissaan.

Hän huomauttaa samalla, että tavoite voi olla nyt koolla oleville puolueille poliittisesti vaikeaa.

Vartiainen itse pitäisi parempana valtion ja kuntien talouden vahvistamista jopa 2,5-5 miljardilla eurolla.

”Mitä enemmän tehdään työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, sitä vähemmän tarvitaan menosäästöjä ja veronkorotuksia. Yksi lisäprosentti työllisyysasteessa — mikä tarkoittaa noin 34 000 ihmistä — vahvistaa julkistaloutta vajaalla miljardilla”, hän sanoo.

Vartiainen toivoo hallitusohjelmaan myös uudistuksia joilla ”oikeasti nostetaan työllisyyttä ja työllisyysastetta”. Hän pohtii asiaa myös Twitterissä toteamalla, että työllisyysastetta nostetaan työntarjontauudistuksilla, koska Suomi on jo suhdannetasapainossa.

”Työllisyysastetta voitaisiin nostaa ilmaiseksi tai julkisia varoja säästäen: yleissitovuuden rajaaminen, eläkeputken alasajo, ansioturvan keston lyhentäminen, työperäisen maahanmuuton vapauttaminen”, hän listaa.

Vartiainen huomauttaa, että Suomen talouden perusennusteessa on nyt edessä neljä vuotta korkeasuhdannetta. Näkemys perustuu siihen, että suhdannetilannetta arvioidaan tuotantokuilulla eli toteutuneen bruttokansantuotteen ja potentiaalisen bruttokansantuotteen erotuksella. Vartiaisen mukaan tuotantokuilu implikoi, että kasvu hidastuu vääjäämättä, koska resurssien käyttöaste ei enää ainakaan merkittävästi ja pysyvästi nouse.

”Jos olisin luottoluokittaja, seuraisin nyt hyvin tarkkaan, kykeneekö maan poliittinen järjestelmä edes tässä tilanteessa tekemään päätökset, joilla julkistalous tasapainottuu. Hyvin tarkkaan.”

Luottoluokittaja DBRS kommentoi myöhään perjantaina julkistamassaan raportissa hallitusneuvotteluita lyhyesti todeten pitävänsä sdp-vetoista hallitusta todennäköisenä.

”Emme kuitenkaan usko, että sitoutuminen varovaiseen talouspolitiikkaan olisi vähäisempää kuin ennen”, DBRS kommentoi.

Lue tarkemmin:Ikääntyminen, työikäinen väestö, asuntolainat – Luottoluokittaja listasi Suomen huolenaiheet

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi Ylen Ykkösaamussaperjantaina, että hallitusneuvotteluiden hankalin yksittäinen asia on verotus. Sund sanoo, että verotus on kiistakapula nimenomaan sdp:lle ja keskustalle, ja vastaan tulee keskustapuolueen totaalinen kielteinen kanta verrattuna sdp:n veromalliin.

Lue lisää:

Ay-pääekonomisti hallitusneuvotteluista Ylellä: ”Kaikkien pitäisi hyväksyä sdp:n veroperiaate – Keskustalle totaalinen ei”

Hallitusneuvottelija Li Andersson tilittää: ”Heti alkuun pitäisi kuulla VM:n saatanalliset säkeet”

Nyt tuli varoitus keskustalle ”valtavasta riskistä” – ”Rinteen purkkiin on saatava hilloa”