Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen linjaa, että perussuomalaiset on vasemmistopuolue, mitä tulee talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

”Talous- ja sosiaalipolitiikassa perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Vaikka persujen perustelut ja arvopohja poikkeavat vasemmistosta, käytännön politiikan pyrkimykset ovat samankaltaisia tai suorastaan samoja”, hän kirjoittaa blogissaan.

Vartiaisen mukaan tämä on vahvistunut viime vuosina. Hän perustelee tätä viittaamalla muun muassa puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kannanottoihin työehtosopimusten yleissitovuudesta.

”Perussuomalaiset ovat puheenjohtaja Halla-Ahon suulla eksplisiittisesti sitoutuneet työehtosopimusten yleissitovuuteen. Näin ovat tietääkseni tehneet persujen lisäksi vain vasemmistopuolueet. Suomen perinteiset porvarilliset puolueet ja keskipuolueet eivät kampanjoi aktiivisesti yleissitovuuden purkamisen puolesta, mutta eivät ole myöskään sitoutuneet siihen, että yleissitovuus on välttämättä säilytettävä”, Vartiainen kommentoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset myös vastustavat ja vastustivat kilpailua lisääviä uudistuksia kuten liikenneuudistusta tai taksimarkkinoiden avaamista tai apteekkimarkkinan avaamista.

”Vasemmiston kanta on sama. Perussuomalaisten mielestä ei ole oikein, että ulkomaiset yhtiöt tulevat Suomeen kilpailemaan. Sekä vasemmistolle että perussuomalaisille esimerkiksi ulkomaiset terveyspalvelu-yritykset ovat lähinnä veroparatiiseista käsin toimivia riistäjiä. Tähän näyttää liittyvän jonkinlainen kummallinen kansallismielinen käsitys kotimaisesta talousorganismista, josta ei pitäisi “valuttaa” tuloja ulkomaisten yritysten taskuun”, Vartiainen sanoo.

Hänen mielestään perussuomalaisilta ei ole tullut myöskään käytännön ehdotuksia sellaisiksi sosiaaliturvan uudistuksiksi, jotka lisäisivät työnteon kannustimia tai patistaisivat työhön. Lisäksi Vartiainen nostaa esiin sen, että perussuomalaiset vastustavat työperäistä maahanmuuttoa.

”Perussuomalaiset elättelevät työttömyyden ja työmarkkinoiden analyysissään samanlaista kotikutoista “talousteoriaa” kuin vasemmisto. Sen mukaan korkea työttömyys johtuu siitä, etteivät yritykset maksa riittävän hyviä palkkoja. Halla-Aho puhuu siitä, miten työttömyyden ja työvoimapulan syynä on työnantajien “puutteellinen palkanmaksuhalu”, kun taas vasemmisto puhuu “palkasta jolla täytyy voida elää”. Sekä vasemmisto että perussuomalaiset ajattelevat, että työvoimapulan avulla voidaan saada palkkataso nousuun. Kumpikin aatesuunta poikkeaa liberaalista ja ekonomistisesta ajattelutavasta, jonka mukaan palkka on hinta työpanoksesta. Se riippuu tuottavuudesta ja asiakkaiden maksukyvystä eikä ole mikään poliitikkojen voluntaristisen ohjailun tai yrittäjien puutteellisen “halun” kohde”, Vartiainen kirjoittaa.

Hän nostaa esiin myös sen, että sekä perussuomalaiset että vasemmisto suhtautuvat epäluuloisesti vapaakauppasopimuksiin.

”Persut esiintyvät usein kyllä periaatteessa jyrkästi julkisten menojen karsijoina ja tuhlauksen vastustajina. Mutta en ole vielä Euroopassa nähnyt kansallispopulistista puoluetta, joka oikeasti suhtautuisi tiukasti ja vastuullisesti julkistalouteen. Siksi en ota kovin vakavasti myöskään perussuomalaisten puheita tiukasta finanssipolitiikasta”, hän kommentoi.

Vartiaisen mukaan perussuomalaiset eivät innostu työmarkkinoiden vapauttamisesta ja sosiaaliturvan uudistamisesta, koska he tietävät, että ne voisivat johtaa maahanmuuttajien parempaan integroitumiseen ja korkeampaan työllisyyteen.

”Tätä Perussuomalaiset eivät halua. Jos meillä olisi paremmin työhön kannustava sosiaaliturva, se valikoisi ja kannustaisi todennäköisesti myös maahanmuuttajia eri tavalla kuin nykyinen. Suomesta saattaisi silloin tulla Sveitsin kaltainen menestysmaa, jossa ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä ja työllisistä on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.”

Vartiainen arvioi, että vasemmisto ja perussuomalaiset eivät toidennäköisesti tule erilaisten arvopohjiensa vuoksi kovin hyvin toimeen keskenään, mutta käytännön politiikassa ne luovat kovan vastablokin tarpeellisille uudistuksille.

”Siksi olen synkällä mielellä Suomen tulevaisuuden suhteen. Tavalla tai toisella tietysti asiat hoituvat, mutta on ikävän helppoa nähdä edessään vuosikymmeniä, joiden aikana työikäinen väestö pienenee edelleen, rakennetyöttömyys pysyy korkeana, investoinnit alenevat, verot nousevat, koulutetut poistuvat maasta ja julkinen velka kasvaa. Suomi tarvitsee sosiaaliliberaaleja uudistuksia, mutta täysistuntosalin molemmilta laidoilta löytyy niille hirmuiset vastustajat”, hän sanoo.

Tutkija: Perussuomalaiset on äärioikeistopuolue

Historian tutkija, vihreiden ehdokkaanakin ollut Oula Silvennoinen ei ole samaa mieltä Vartiaisen kanssa. Hän pitää edelleen kiinni näkemyksestään, jonka mukaan perussuomalaiset kuuluvat äärioikeistoon.

”Perussuomalaiset on äärioikeistopuolue. Talouspoliittisesti sellaiset eivät yleensä ole helposti asetettavissa arkisesti ymmärretylle oikeisto-vasemmisto -akselille. Eikä äärioikeisto toivo maltilliselle ja liberaalille oikeistolle mitään muuta kuin tuhoa”, hän vastaa Vartiaiselle Twitterissä.

Silvennoinen aiheutti elokuussa kohun luokittelemalla perussuomalaiset äärioikeistoon. Hänen mukaansa perussuomalaiset ”täyttää suoraan oikeistoradikalismin määritelmän”.

Puolueen sisältä määritelmä on kiistetty jyrkästi.

”Perussuomalaiset on keskilinjan puolue. Meidän puolueen poliittiset linjaukset ja ohjelmat ja asiat, mitä me ajetaan ja miten me äänestäjien kanssa toimitaan on kaikki keskellä. Semmoinen vanha vasemmisto-oikeisto-akseli on aika mennyttä maailmaa. Olemme konservatiivipuolue kyllä, mutta ei äärioikealla”, perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo linjasi tuolloin.

Lue lisää:

Perussuomalaisissa tapahtui muutos vuonna 2017, kun puolue hajosi Jussi Halla-ahon noustua puheenjohtajaksi. Puolueesta irtautunut ryhmä muodosti Sinisen tulevaisuuden. Tuolloin Yle kysyi tutkijoilta, onko perussuomalaiset äärioikeistolainen puolue. Jyväskylän yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Tommi Kotonen sanoi, että puolue on oikeistoradikaali muttei äärioikeistolainen. Kotosen mukaan termien välinen ero on suuri.

Perussuomalaisten sijoittumisesta poliittisella kartalla keskusteltiin myös keväällä, kun eduskunnassa päätettiin istumajärjestyksestä. Poliittisen historian professori Timo Soikkanen kuvaili tuolloin Uudelle Suomelle, että perussuomalaiset sijoittuu oikeiston ja vasemmiston väliin kulkevalle ”herravihalinjalle”.

Lue lisää:

Tähän kuvaan perussuomalaiset nyt vetoaa - Professori: ”Keskellä kulkee Suomen herravihalinja”