Kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen (kok) muistuttaa blogissaan, että Euroopan unionin keskieurooppalaisissa jäsenmaissa sekä Euroopan parlamentin suurissa ryhmissä on selvää halua luoda vahvempi Euroopan unioni joka suhteessa, mutta myös budjettitaloudessa.

”Olemmeko Suomessa riittävästi ymmärtäneet, että elvytyspaketti on mahdollisesti tai todennäköisesti vain ensimmäinen askel syventyvässä talousunionissa”, hän kysyy.

Helsingin pormestariksi pyrkivän Vartiaisen mukaan unionista tulee silloin toisenlainen kuin mitä ajateltiin siinä vaiheessa, kun Suomi siihen kansanäänestyksellä liittyi vuonna 1994.

“Ja siksi edessä on Suomen ja Ruotsin kaltaisissa maissa EU-politiikan strateginen arvio ja uudelleen arvio. Mitä haluamme unionilta, mihin olemme valmiita ja mihin haluamme vetää ehdottoman rajan? Nyt käytävän syyttelyn olisi syytä jalostua tällaiseksi mielipiteenmuodostukseksi”, hän huomauttaa.

Vartiainen arvioi, että jossain vaiheessa keskusteluun nousee myös eurooppalainen perustuslaki. Se taas tietää lisää ristivetoa Suomessa.

”Jos ennuste syvenevästä ja improvisoivasta unionista toteutuu, olemme vastedeskin tekemisissä samankaltaisen ristiriidan kanssa kuin nyt. Suomi on legalistinen, laillisuuden ja sopimusten noudattamiseen nimiin vannova maa. Se törmää EU:n improvisoivaan ja tilannesidonnaiseen etenemistapaan. Suomi hakee lainsäädännöllisiä rakenteita ja uskoo niihin, kun taas EU on dynaaminen poliittinen prosessi. Nyt kuohuva poliittinen prosessi on ilmaus tästä ristiriidasta, jonka pulpahtaminen pintaan oli ehkäpä väistämätöntä. Ehkä meidän olisi pitänyt se osata ennakoida.”