Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho haastoi MTV:n Pääministeritentissä EU:n perusvapauden työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK ja EK eivät näe työvoiman vapaata liikkuvuutta haitallisena, kuten Halla-aho esitti.

Halla-aho kertoi kantansa, kun pääministeriehdokkaat keskustelivat Euroopan unionista ja brexitistä, eli Britannian erosta unionista. Työvoiman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista tai yksi ”neljästä vapaudesta”.

”Pitäisin tärkeämpänä, että EU:ssa puututtaisiin niihin tekijöihin, joiden takia enemmistö briteistä – tai äänestäneistä briteistä – halusi erota Euroopan unionista. Näistä kaikkein tärkein on se, että työvoiman vapaa liikkuvuus irrotettaisiin sisämarkkinoista, irrotettaisiin muista vapauksista. Se on vahingollinen niin lähtömaille kuin vastaanottaville maille”, Halla-aho totesi MTV:llä.

EU:sta ja työllisyydestä keskustellaan perjantaina Eurooppalaisen Suomen sekä Uuden Suomen vaalipaneelissa Tampereella. Voit katsoa tallenteen perjantain 5.4. vaalipaneelista tämän jutun lopusta.

EK:ssa ja SAK:ssa taas katsotaan, että työvoiman vapaa liikkuvuus on lähtökohtaisesti Suomelle ja suomalaisille positiivinen asia.

”Se on oleellinen osa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Se liittyy myös siihen, miten palveluita voidaan viedä oman maan ulkopuolelle, kun myös työntekijöiden liikkuvuus on mahdollista. Samalla jos ajatellaan sitä suomalaisyritysten kannalta, niin se laajentaa niiden osaamispoolia ihan eri tavalla, kun on mahdollista rekrytoida työntekijöitä ilman erillistä byrokratiataakkaa kuten työlupia”, sanoo EK:n EU-edunvalvonnasta vastaava johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

”Se on yksi keskeisiä Euroopan unionin lähtökohtia. Se on suomalaisillekin työntekijöille mahdollisuus, että voidaan vapaasti hakea työpaikkaa toisista maista. Se antaa toimeentulon ja kokemusten saannin mahdollisuuksia. Nehän ovat positiivisia asioita. Niin kauan kuin pidetään huolta, että työehdot ovat kaikille yhdenvertaisesti samat, vapaa liikkuvuus on hyvä juttu”, toteaa puolestaan SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.

”Jos vapaata liikkuvuutta ei olisi, se tarkoittaisi lisäbyrokratiaa kuten työlupia tai suoria rajoituksia työntekijöiden sijoittumiselle. Tästä keskustellaan juuri Britannian kanssa brexit-kuviossa. Jos maa on osa EU:n sisämarkkinoita, sen pitää hyväksyä myös ihmisten vapaa liikkuvuus”, Ylikarjula jatkaa.

Vuonna 2018 Suomeen rekisteröityi työperusteisesti yhteensä 4 179 EU-kansalaista. Suurimmat kansalaisuusryhmät oliavt virolaiset (1 227), romanialaiset (420), puolalaiset (288) ja britit (251).

Puolalainen putkimies ja virolainen rakennusmies

Yhtenä syynä sille, miksi Britannia halusi erota EU:sta ja rajoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta, on pidetty ”puolalaista putkimiestä”, eli matalamman toimeentulon EU-maista paremman palkan perässä liikkeelle lähteneisiin työntekijöihin.

Vuonna 2016 Britanniassa arvioitiin olevan kaikkiaan yli 900 000 puolalaistaustaista ihmistä, kun 12 vuotta aiemmin Puolassa syntyneitä eli Britanniassa 94 000.

EK:n Ylikarjulan huomauttaa, että Britanniassa keskusteluun sekoittui myös paljon väärää tietoa.

”Britanniaan muutetaan EU-maista, tavallisimmin työn ja korkeamman palkkatason perässä. Ei ole näyttöä siitä, että Britannian erilaiset etuudet olisivat merkittävä maahanmuuton syy”, Ylikarjula sanoo.

Suomalaisessa keskustelussa puolalaisen putkimiehen verrokki on ollut virolainen rakennusmies.

”Meillä on paljon Virosta, Baltiasta ja muualta Itä-Euroopasta tulleita työntekijöitä rakennus- ja palvelualoilla. Sekin on ihan hyväksyttävä ilmiö, mutta siellä puhutaan niistä epäkohdista, joita niihin liittyy: eli vaikka lainsäädännön osalta asia on aivan selvä, että kaikilla pitäisi olla samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä, niin käytännössä se ei aina toteudu. Valvonta ei ole ollut riittävää”, sanoo SAK:n Ristelä.

”Jos nähdään, että työpaikoilla on ihmisiä, joilla työantaja pystyy teettämään vastoin lakeja ja työehtosopimuksia halvempaa työtä, niin totta kai se aiheuttaa suuttumusta. Varsinkin jos katsotaan, etteivät päättäjät ja viranomaiset tee riittävästi sen estämiseksi. Vapaa liikkuvuus on yksi herkkä tekijä koko EU-yhteistyössä”, hän huomauttaa.

Miten työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen voi suhtautua positiivisesti, jos siihen kuitenkin liittyy tällaisia ongelmia?

”Olemme lähteneet kuitenkin siitä, että työvoiman liikkuvuus itsessään ei ole ongelma, vaan työehtojen kiertäminen ja muut väärinkäytökset sosiaaliturvaan tai veronmaksuun liittyen. Mitä tulee työehtoihin, niin tällä vaalikaudella EU-säännöksiä on vielä kiristettykin, että lähetettyjen työntekijöiden oikeutta samoihin työehtoihin on tiukennettu”, Ristelä sanoo.

”Kyllä me uskomme, että kun valvontaa saadaan parannettua, vapaa liikkuvuus EU:ssa on kokonaisuutena positiivinen asia”, hän lisää.

Samalla hän tähdentää, että kotimaisen valvonnan ohella pitäisi tehostaa myös yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri EU-maiden kesken. Tiedonvaihto on kuitenkin tehostumassa, kun EU perustaa uuden viraston, Euroopan työviranomainen.

”Kun ongelmat ovat tunnettuja eri puolilla Eurooppaa, lainsäätäjä on päättänyt nyt uuden viraston perustamista. Se on hyvin käytännönläheistä yhteistyötä.”

Myös EK:n Ylikarjula korostaa, että EU:sta ja muualta ulkomailta tulleille työntekijöille on maksettava työehtosopimusten mukaiset palkat.

”Me tarvitsemme muutenkin maahanmuuttoa kuin vain EU:n sisältä. Osaavan työvoiman saatavuus on yksi niitä suurimpia kasvun esteitä tällä hetkellä yrityksissä. Sama ongelma on myös muissa EU-maissa, että me kilpailemme myös keskenämme. Siksi maahanmuuttoa tarvitaan myös EU:n ulkopuolelta, mutta tietenkään laitonta maahanmuuttoa ei pidä sallia ja ulkorajojen valvonnan pitää olla kunnossa”, Ylikarjula toteaa.

LISÄÄ AIHEESTA:

Puolueiden johtohahmot EU-vaalitentissä – katso tallenne