Sinisten listojen kautta ei tulla perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi, jos sinisten oma ryhmä kutistuu eduskuntavaalien jälkeen yhden, kahden henkilön ryhmäksi.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan tilaisuuksia tehokkaaseen katumiseen ja palaamiseen on ollut riittävästi.

”Kun tätä mahdollisuutta ei ole haluttu käyttää, niin emme me voi olla sellainen pelastusvene näille ihmisille, kun he haluavat jatkaa poliittista uraansa.”

LUE MYÖS: Näkökulma: Jari Lindströmille ja sinisille täystuho – Demareilla hurja kannatus Kaakkois-Suomessa

Halla-aho lähtee tavoittelemaan vähintään 17 paikan saalista perussuomalaisille eduskuntavaaleissa. Hän vertaa onnistumistaan niihin lukuihin, joita perussuomalaisille mitattiin hänen aloittaessaan puheenjohtajana.

”Se oli noin yhdeksässä prosentissa, kun minusta tuli puheenjohtaja”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Näkökulma: Saako Jussi Halla-aho kaivettua nämä piilokannattajat esiin?

Halla-aho katsoo puolueensa saaneen uuden alun keväällä 2017, kun perussuomalaisten ministerit ja osa ryhmää irtaantui sinisiksi Timo Soinin johdolla.

”Perussuomalaiset on nyt hiukan erilainen puolue. Sillä on selvä katkeamakohta historiassa. Siksi meidän on vaikea pitää vertailukohtana vuoden 2015 eduskuntavaaleja.”

Halla-ahon mukaan pääosin puolueessa toimivat yhä samat ihmiset ja samat jäsenet kuin ennenkin, mutta ohjelma on muuttunut. Se on Halla-ahon mukaan nyt koherentti eri politiikkasektoreilla ja ”tarjoaa realistiset ja vaikuttavat ratkaisukeinot oikeisiin ongelmiin”.

”Ne ohjelmat keskustelevat keskenään, eikä niin, että sanotaan yhdessä ohjelmassa jotain hauskaa ja kumotaan se jossakin toisessa ohjelmassa sanomalla jotain muuta hauskaa”, Halla-aho sanoo ja sivaltaa näin ohimennen Timo Soinia.

Oman kohtalonsa puheenjohtajana Halla-aho nivoo vaalimenestykseen. Hän ei sanojensa mukaan ripustaudu puoluejohtoon.

”Minä suhtaudun sillä tavalla instrumentaalisesti ja funktionaalisesti omaan itseen, että minulla ei ole mitään sisäsyntyistä pakkomieltä saada olla puolueen puheenjohtaja.”

Hänestä politiikassa on usein ongelmana, että puheenjohtaja näkee puolueen oman itsensä jatkeena ja oman toimintansa mahdollistajana.

Kävikö perussuomalaisille niin edellisen puheenjohtajan aikana?

”No tällainen kokemus aika laajasti on, ja kyllä se on näkynyt”, Halla-aho vastaa.

Perussuomalaisten Halla-aho ei lupaa äänestäjille muuta kuin niukkuutta. Hänen mukaansa väestökehitys on niin epäedullinen, että kipeitäkin leikkauksia voi olla edessä.

LUE MYÖS: Demarivaikuttajat jättäisivät Perussuomalaiset rannalle: ”Profiloituneet ääriliikkeeksi”

Perussuomalaisille maahanmuutto on suurin kustannuserä.

”Me haluamme lopettaa humanitäärisen maahanmuuton”, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan Suomen keskeinen ongelma on liian matalat palkat suhteessa kustannustasoon. Hänestä kustannukset pitäisi saada kuriin asumisessa, liikkumisessa ja lämmössä.

Kun ihmiset eivät elä palkallaan, vajetta joudutaan Halla-ahon mukaan tilkitsemään tulonsiirroilla.

”Yksityinen sektori ulkoistaa palkkakustannuksia veronmaksajille.”

Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset Halla-aho laittaa maahanmuuttajien syyksi. Maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, yhteiskunta kustantaa asumisen, asumistuet valuvat hintoihin ja se vaikeuttaa niiden ihmisten asemaa, jotka maksavat itse asumisensa.

LUE MYÖS: Näkökulma: Jussi Halla-aho epäilee elinkeinoelämän salaliittoa

”Täysin tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa koko ajan”, Halla-aho sanoo.

Kun Halla-aholle sanoo, että työllisyysasteen nousu on vähentänyt täysin tulottomien määrää, hän vastaa, että tulotaso pääkaupunkiseudulla polkee paikallaan.

Tämä taas Halla-ahon mukaan johtuu siitä, että halpatyövoiman tarjonta eli Eta-alueen ulkopuolelta tuleva työvoima pitää palkat matalina.

”Ja tämä on varmaan se keskeinen syy, miksi elinkeinoelämä haluaa poistaa työvoiman saatavuusharkinnan”, hän arvelee.

Yle-verosta Halla-aho luopuisi ja korvaisi sen maksukortilla, jolla ihmiset voisivat halutessaan rahoittaa Yleisradiota.

”Tässä on turha lähteä keskustelemaan Ylen luonteesta, mutta emme pidä sitä poliittisesti neutraalina tiedonvälittäjänä.”

Halla-ahon mukaan Ylen pitäisi keskittyä yleishyödylliseen toimintaan, uutisten tuotantoon, eikä kilpailla kaupallisten toimijoiden kanssa.

LUE MUUT PUHEENJOHTAJAHAASTATTELUT:

Essayah: Viinien pysyttävä Alkossa, valtiolle tuloja sokerista – sote olisi voitu saada maaliin jo vuosia sitten

Juha Sipilä: ”Ilmapiiri muuttui – Me tavoittelemme veturin paikkaa”

Li Andersson haluaa uuden perustulokokeilun – Työllisyysasteesta tuli vaalien ”taikaseinä”