Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kertoo, että uudet tiedustelulait toimivat kaikkien suomalaisten puolesta.

–Sen ainoa tavoite on kaikkien suomalaisten turvallisuuden lisääminen, Niinistö sanoo.

Uudet tiedustelulakiehdotukset koskevat niin siviili- kuin sotilastiedustelua sekä tiedustelun valvontaa. Uudet lait mahdollistaisivat tietoverkkojen tiedustelun.

–Laissa esitetty tietoliikennetiedustelu olisi hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua, rajattua sekä edellyttäisi tuomioistuimen lupaa – kiiretilanteita lukuun ottamatta. Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Mitään massavalvontaa ei siis ole luvassa, sanoo Niinistö.

Lakiesitykset vaativat myös perustuslain muutoksia, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan viestisuojaa ei voida murtaa kansallisen turvallisuuden perusteella. Hallitus esittää, että muutokset perustuslakiin voitaisiin tehdä kiireellisesti eli vielä tämän vaalikauden aikana, kun tavallisesti perustuslain muutoksia käsittelee vielä seuraavissa vaaleissa valittu eduskunta.

Kiireellinen säätämisjärjestys edellyttää viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa.

–Kiireellisyyden perusteista sen verran, että aiemminkin olen sanonut pitäväni välttämättömänä, että tämä tiedustelulainsäädäntö saadaan mahdollisimman pikaisesti voimaan. Keskeisenä perusteena on tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen tiedustelulainsäädännön kehittäminen on ollut "pitkään muita länsimaita jäljessä".

–Itse asiassa jo Georgian kriisistä 2008 alkanut toimintaympäristön muutos on ollut nopeaa ja jatkuu edelleen. Samaan aikaan teknologia on kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt tai siirtymässä analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen, Niinistö toteaa.