Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) puolustaa yleistä asevelvollisuutta suorin sanoin mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

”Yleinen asevelvollisuus juontuu niin poliittisista kuin sotilaallisistakin tarpeista. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, ja pääosa kansalaisista haluaa säilyttää tilanteen nykyisellään. Näin ollen puolustuksen kivijalka on luotava kansallisesti: kauniista globaaleista ajatuksista ei ole juuri hyötyä, kun suomalaisten tappaminen alkaa”, hän toteaa.

Niinistön kirjoitus on vastaus Tampereen yliopiston tohtorikoulutettavalle Hannu Salomaalle, joka aikaisemmin viikolla kirjoitti niin ikään Helsingin Sanomissa, että asevelvollisuutta perustellaan Suomessa yhä 1800-lukulaisin ajatuksin kansakunnan rakentamisesta. Salomaan mukaan muutokset ovat tarpeen, sillä suurin osa koko ikäluokasta ei suorita asepalvelusta.

Jussi Niinistön mukaan asevelvollisuutta ei legitimoida kansallismielisyydellä vaan kansalaisten tahdolla.

”Se, mitä Salomaa pitää negatiivisena nationalismina on itse asiassa isänmaallisuutta. Missä vaiheessa isänmaallisuudesta on tullut pahe”, ministeri kysyy.

Salomaa totesi omassa kirjoituksessaan, että minkään palveluksen suorittaminen ei voi olla arvo itsessään, vaan palvelusmuotojen pitää aina olla turvallisuuspoliittisesti perusteltavissa.

”Pienempi varusmiesmäärä vapauttaisi resursseja ja parantaisi koulutuksen laatua. Palkallinen palvelus loisi motivaation lisäksi voimakkaammat kannustimet kouluttaa ja hyödyntää asevelvollisia tehokkaalla tavalla”, hän sanoo.

Pääesikunnan viestintäosaston osastoupseeri, yliluutnantti Tommi Kangasmaa vastasi Salomaalle jo perjantaina todeten, että nykyiset suomalaisen asevelvollisuuden käsite ja arki ovat hyvin kaukana 1800-luvun nationalismista.

Lue lisää:

Ammattisotilas vastaa asevelvollisuutta kritisoivalle tutkijalle: ”Lähtökohtana kova aseellinen ja henkinen suorituskyky”

Älähdys miesten asevelvollisuutta puolustaneelle ministerille: ”Nuorille se ei yksinkertaisesti enää mene läpi”

Professori: ”Asevelvollisuus vääristää yhteiskunnallista kehitystä”