Suomen vientiyritysten näkökulmasta maailmankaupan tilanne on nyt hankala, mutta ei toivoton.

Työpaikat ovat auki, tavaroita sekä palveluita pystytään tuottamaan, mutta niille ei tahdo löytyä ostajaa, sanoo EK:n EU- ja kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén.

Hän arvioi kuluvan toisen vuosineljänneksen olevan kaikista pahin vientiyritysten näkökulmasta. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n keskiviikkoisen ennusteen mukaan maailmantalous supistuu tänä vuonna 4,9 prosenttia. Huhtikuussa EU:n tavaravienti puolestaan supistui 29,3 prosenttia.

”Tilanne on edelleen vaikea koko Amerikan mantereella ja Intiassa sekä se naapurimaissa, joista dataa ei ole edes saatavilla. EU:n sisällä esimerkiksi Britannia, Espanja ja Ranska ovat vielä ihan tillin tallin”, Laurén sanoo.

Vientiponnisteluja mutkistaa lisäksi covid19-viruksen toisen aallon mahdollisuus, jonka tuloa kukaan ei tiedä varmaksi.

Vienti: EK:n EU- ja kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén pelkää teollisuuden tilauskirjojen tyhjenevän syksyllä.

EU:n kauppasopimukset pitäisi saada nopeasti voimaan

Kriisin alkuvaiheessa ongelmana oli Kiina, jonka komponenttitoimitukset sakkasivat. Ne ovat suomalaisille yrityksille tärkeitä, koska täällä tehdään paljon välituotteita vientiin. Tuonnin on siis toimittava, jotta tuotteita syntyy vientiä varten.

”Kiina toimii jälleen, vaikka jonkinlainen shokkitila sielläkin on. Ongelmana on, että rahtikapasiteetin laskun takia logistiikkakulut ovat kasvaneet hurjasti” Laurén sanoo.

Laurén näkee tilanteessa myös positiivista, sillä Suomen ja EU:n vienti ei ole riippuvaista vain yhdestä markkinasta tai hankintaketjusta. EU:n uusimmat kauppasopimukset parantavat myös tilannetta.

EU on hiljattain neuvotellut sopimukset Singaporen, Vietnamin, Mercosur-maiden, Uuden-Seelannin, Meksikon ja Australian kanssa.

Sopimukset pitäisi saada kuitenkin nopeasti voimaan, jotta niistä olisi hyötyä covid19-kriisin hoidossa. Prosessissa voi kestää kauan, sillä EU:n komissio ei voi yksin toimeenpanna sopimuksia. Tähän tarvitaan kaikkien EU maiden hyväksyntä sopimusten poliittisen luonteen vuoksi.

”Meidän näkemyksemme on, että sopimukset pitää saada nopeasti toimeen edes osittain. Emme voi jäädä istumaan prosessin päälle, koska kaikki tarvitsevat sopimuksia. Nyt katsotaan, onko EU:lla kykyä ja ketteryyttä tehdä päätöksiä”, Laurén sanoo.

Hän lisää, että myös aiemmin neuvotellut sopimusten Japanin ja Kanadan kanssa pitäisi panna tehokkaasti toimeen.

Pelkona teollisuuden tilauskirjojen tyhjeneminen ensi syksynä

Vielä huhtikuussa maailman kauppajärjestö WTO ennusti maailmankaupan supistuvan tänä vuonna 13–32 prosenttia. Haitari on valtava eli 22 prosenttiyksikköä. Vastaavaa vaihteluväliä ei ole Laurén mukaan ennen nähty, ja se kertoo hänen mukaansa tilanteen epävakaudesta.

Kriisin myötä on käynyt myös selväksi, että ensimmäisenä kärsijänä on palvelusektori. Suomen vienti nojaa kuitenkin vahvasti tavaravientiin, joka muodostaa noin 70 prosenttia kaikesta viennistä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen työryhmä arvioi aiemmin, että teollisuus voi joutua vaikeuksiin ensi syksynä. Lisäksi tullin ennakkotilastoissa näkyi jo huhtikuussa tavaraviennin arvon raju yli 19 prosentin kyykkääminen viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Samana vertailuajankohtana maailmankauppa sukelsi 12,1 prosenttia. Se on tilaston suurin kuukausilasku sitten vuoden 1991.

Laurénin mukaan teollisuuden vientiyritysten tilauskirjat eivät ole täytyneet keväällä ja kesällä normaalisti. Pelkona on, että tilauskirjat ovat syksyllä tyhjät.

”Tämä johtuu koronarajoituksista ja ostovoiman heikkenemisestä globaalisti. Tilauskirjoja on keväällä toimiteltu tyhjiksi, ja esimerkiksi logistiikassa tilauskirjojen tyhjenemisen vaikutuksia odotetaan viimeistään kolmannella vuosineljänneksellä”, hän sanoo.

Lisää aiheesta: