Uuden ydinvoiman rakentaminen on noussut Ruotsin poliittiseen keskusteluun ja puolet valtiopäiväpuolueista kannattaa uuden ydinvoiman rakentamista 40 vuotta sen jälkeen, kun maa järjesti kansanäänestyksen ydinvoiman tulevaisuudesta.

Tuolloin enemmistö kansasta halusi maan luopuvan ydinvoimasta. Viime vuodenvaihteessa Vattenfall sulki Ringhalsin ydinvoimalaitoksen ykkösreaktorin. Edellisvuonna suljettiin Ringhals 2.

Liikenteen ja teollisuuden sähköistyminen sekä sähköverkon kapasiteettiongelmista nousseet otsikot ”sähköpulasta” ovat kuitenkin nostaneet ydinvoiman esiin yhtenä vähäpäästöisenä energian tuotantomuotona. Ruotsissa sähkön kulutuksen arvioidaan kasvavan 75 prosentilla 30 vuoden kuluessa.

Sunnuntain televisioidussa puoluejohtajaväittelyssä moderaatit, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja liberaalit asettuivat tukemaan uuden ydinvoiman rakentamista. Tuoreimmassa, viime viikolla julkaistussa Dagens Nyheterin kannatusmittauksessa puolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 49 prosenttia.

Nämä puolueet ovat myös lähentyneet toisiaan ennen syksyn 2022 vaaleja. Syksyn 2018 vaaleissa puolueet saivat niinikään 49 prosentin kannatuksen ja 173 paikkaa 349 paikasta.

Oppositiopuolue m deraattien puheenjohtaja Ulf Kristersson.Kuva: PONTUS LUNDAHL

Moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson sanoo, että puolue haluaisi mahdollistaa uuden ydinvoiman rakentamisen heti seuraavalla vaalikaudella.

”On selvää, että tuulivoimalla ja vetyteknologialla on oma roolinsa, mutta perusvoiman on oltava vesi- ja ydinvoimaa”, Kristersson toteaa.

”Aivan ensimmäiseksi muotoilisimme energiatavoitteet uusiksi ja vaihtaisimme sanan ’uusiutuva’, joka sulkee ydinvoiman pois, sanaksi ’fossiiliton’. Toiseksi panostaisimme tutkimukseen ja uuden sukupolven ydinvoimaan.”

Pääministeri Stefan Löfven pitää Kristerssonin esitystä naiivina: että vain sanaa vaihtamalla joku haluaisi rakentaa uutta ydinvoimaa.

”Ydinvoimaa ei rakenneta yksinkertaisesta syystä: se ei ole kannattavaa. Ei siihen halua kukaan laittaa rahaansa. Ja jos nyt haluatte rakentaa ydinvoimaa, niin jäätte kysynnän kasvussa jälkeen, koska uutta ydinvoimaa ei tule vielä pitkään, koska sen rakentaminen kestää kauan. Me tarvitsemme sähköä nopeammin, emmekä voi odottaa”, Löfven toteaa.

Ruotsin pääministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven.Kuva: FREDRIK SANDBERG

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson taas näkee, että kukaan ei halua investoida ydinvoimaan, koska sitä ei ole sallittu. Hän kutsuu Löfvenin hallitusta ”ydinvoimavihamieliseksi”.

”Tässä verrataan nyt omenoita ja päärynöitä: nyt verrataan tuuli-, aurinko-, aalto- ja mitä vielä -sähköä 1900-luvun puolivälin tekniikkaan. Se ei ole relevanttia. Relevanttia on moderni ydinvoima, pienet standardivalmisteiset modulaariset reaktorit”, Åkesson katsoo.

Ympäristöpuolueen toinen puheenjohtaja Märta Stenevi ei usko ”oikeistopuolueiden fantasioihin pienistä söpöistä korttelireaktoreista”.

”Viime vuonna Ruotsi vei sähköä saman verran kuin mitä Baltian maat tuottavat sähköä vuodessa. Jos täyttäisimme EU-komission tavoitteen merituulivoimasta, se tuottaisi tuplasti enemmän energiaa kuin nykyiset ydinreaktorimme.”

Liberaalien puheenjohtaja Nyamko Sabuni puuttui heti Ruotsin ylijäämäiseen sähköntuotantoon ja nosti esiin sähkönsiirron ongelmat.

”Energiaministeri [Anders Ygeman, sd] sanoo, että Ruotsissa tuotetaan enemmän sähköä kuin koskaan. Viime vuonna kotikunnassani Täbyssä ei voitu rakentaa uutta Ica-kauppaa [Icat vastaavat Ruotsin k-kauppoja] sähköpulan takia. Minä tiedän, millaista on, kun pistokkeesta ei saa sähköä, kun kasvoin 1970-luvun Burundissa. En olisi koskaan voinut kuvitella, että 2000-luvun Ruotsissa ei voida rakentaa kauppaa sähköpulan takia.”

LUE MYÖS: