UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen ja Johns Hopkinsin Euroopan ja Euraasian tutkimuksen keskuksen johtaja, kansainvälisen poliittisen talouden professori Erik Jones ennakoivat EU-maiden päämiesten kokousta ensi torstaina, jossa on tarkoitus ottaa kantaa muun muassa keskusteluun koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä ja vaikeuksiin ajautuneiden maiden auttamisesta.

Molemmilla on sama neuvo kokouksen osallistujille, myös Suomen pääministeri Sanna Marinille (sd): jos kokous päätyy nojaamaan talouskriisin hoitamisessa Euroopan keskuspankkiin EKP:hen, se tarkoittaa sitä, että loppupeleissä maksajiksi joutuvat kaikki euromaat. Kumpikaan ei usko päättäjien täysin ymmärtäneen tätä tai tällaisen päätöksen todellisia seurauksia.

”Valtionpäämiesten pitäisi päättää, kuinka paljon mikäkin maa tarvitsee lainarahaa taloutensa tukemiseen. Sitten päätetään, että valtiot lainaavat rahat itse, mutta EKP ostaa samalla summalla velkapapereita taseeseensa. Kun tulee aika, jolloin EKP päättää myydä nämä velkakirjat, velasta tulee yhteisvastuullista ja se palaa markkinoille”, Nielsen kirjoittaa sunnuntaikatsauksessaan.

Erik Jones on samoilla linjoilla, mutta varoittaa euromaita nojaamasta liikaa EKP:n varaan.

”Mitä enemmän poliittiset päättäjät sysäävät asiat, joista eivät onnistu päättämään EKP:n syliin, sen poliittisemman instituution ne keskuspankista tekevät. Tämä alkoi näkyä jo edellisen kriisin aikaan ja siitä on tulossa yhä enemmän totta nyt”, hän kirjoittaa omassa katsauksessaan.

”Vielä enemmän syytä on kiinnittää huomiota siihen, että EKP:hen nojaaminen nyt tarkoittaa riskin jakamista kaikkien euromaiden kesken. Se tarkoittaa samalla sitä, että Euroopan haasteista tulee suurempia ja vaikeammin hallittavia. Lisäksi ei ole täysin selvää, että EKP:hen turvaaminen kasvattaa markkinoiden luottamusta”, Jones jatkaa ja viittaa Italian lainakorkojen kehitykseen.

Italian korot nousivat päättyneellä viikolla voimakkaasti, kun epävarmuus euro- ja EU-maiden ratkaisusta kasvoi.

Sekä Nielsen että Jones muistuttavat, että Eurooppa on täysin poikkeuksellisen talouskriisin alussa. Nielsenin edustama Unicredit kuvailee omassa ennusteessaan, että ”kaikkien taantumien äiti on saapunut”.

Unicredit on ennusteessaan esimerkiksi Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää synkempi ja ennakoi euroalueen bruttokansantuotteen putoavan tänä vuonna 13 prosenttia, kun IMF odottaa tänä vuonna 7,5 prosentin laskua.

”Mitä suurempi pudotus on, sitä enemmän vahinkoa se aiheuttaa pitkällä aikavälillä. Koronakriisin vaatima aika on pitkä aika myös poliittisille päättäjille”, Nielsen toteaa.

Erik Jones puolestaan perää Eurooppa-neuvoston kokoukseen torstaina kokoontuvilta valtiojohtajilta vastuullisuutta.

”Pitäkää asiat yksinkertaisina, jotta päätöksistä tulee varmoja, olkaa rohkeita ja ottakaa vastuuta. Kokouksessa ei kannata keskittyä väittelyyn eurobondeista tai kansallisesta vastuusta, tavoitteena pitäisi olla luottamuksen ja turvallisuuden luominen. Jos Eurooppa-neuvosto ei saa päätöksiä aikaiseksi, loppulaskusta voi tulla liian suuri”, hän sanoo.

Lue seuraavaksi: