Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo olevansa surullinen työehtoja koskevan keskustelun tasosta.

Keskuskauppakamari esitti lauantaina työsopimuslakia päivitettäväksi siten, että yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen ”parhaat puolet” otettaisiin jatkossa huomioon. Esityksen mukaan alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin.

Muun muassa SAK ja STTK tyrmäsivät esityksen heti tuoreeltaan. Lue lisää: Riita työehtojen muuttamisesta: ”Tehtäisiin mitättömiksi työmarkkinajärjestöjen sopimukset”

”Kyllähän tämä keskustelun taso vetää mielen surulliseksi. Kun esittää konkreettisesti miten parantaisimme tuottavuuttamme, työllisyysastettamme ja hyvinvointiamme se tyrmätään: 1) pelottelulla 2) vääristellen ehdotusta 3) kyseenalaistaen motiiveja”, Romakkaniemi kommentoi Twitterissä.

”Esimerkiksi ”kahden euron tuntipalkalla” pelottelu on tökeröä. Ei TES:istä poikettaisi kuin jos se on tilanne, jossa sekä työntekijä että työnantaja kokevat sen paremmaksi. Ja kun työttömyys laskee, niin pula tekijöistä ajaa palkkoja luonnollisesti markkinoilla ylös”, hän jatkaa.

Kahden euron tuntipalkan mainitsi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

”Esitetyn muutoksen perusteella tuntipalkaksi voitaisiin sopia vaikkapa 2 euroa tunnissa. Millaisen palkan ja työehdot saa neuvoteltua itselleen esimerkiksi siivoja, varastotyöntekijä tai lähihoitaja, jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon eikä halua noudattaa työehtosopimusta”, hän kysyi SAK:n tiedotteessa. Lue tarkemmin: Kova vääntö työsopimuslaista: ”Tuntipalkaksi voitaisiin sopia vaikkapa 2 euroa”

Romakkaniemi huomauttaa kaikkien tietävän, ettei ilman työllisyysasteen reipasta nostamista pystytä jatkossa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.

”’EI’ osataan esitetyille keinoille sanoa, mutta ei osata mitään tilalle esittää. Toivon että keskustelu paranee tästä.”

Eloranta vastaa Twitterissä, ettei kyse ole väärinymmärtämisestä, vaan siitä, että SAK ja Keskuskauppakamari kokevat työpaikkojen dynamiikan erilailla.