Historioitsija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka vertaa tuoreessa kolumnissaan Suomen ja Ruotsin sosialidemokraatteja ja toteaa ”kahden sortin sosialistien” hämmentävän.

”Koronakriisi on herättänyt sellaisenkin havainnon, että Skandinaviassa valtaa pitävissä demareissa on kahden sortin sosialisteja. Suomessa demarijohtoisen hallituksen periaatteena tuntu olevan, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Ruotsissa menoa hallitsee Olof Palmelta perityn populistisosialismin kirkkain leimahdus, jonka mukaan politiikka on tahtomista. Silloin ikävästä todellisuudesta ei tarvitse välittää. Poliittinen reaktio tähän logiikan kompasteluun on viipynyt pitkään, mutta nyt se näyttää viriävän vähitellen”, hän kirjoittaa kolumnissa, jonka on julkaissut Facebookissa. Kirjoitus on julkaistu myös Etelä-Suomen Sanomissa.

Tarkka katsoo, että Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin johtajuus koronakriisissä paljastaa populistin piirteitä.

“Ruotsin hallituksen johtajuus tuntuu perustuvan siihen uskoon, että outo pandemia nujertuu, kunhan kansankoti malttaa jatkaa raukean hyväntahtoista elämäänsä kuten ennenkin. Hän jää tyynesti odottamaan, että tuntematon pahuuden ilmiö menee omia aikojaan Ruotsin ohi. ”

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sen sijaan on Tarkan mukaan sen sijaan ”lähes kiilusilmäisesti” toteuttanut periaatetta, että jos uhkana on huonosti tunnettu aggressiivinen ilmiö, siihen suhtaudutaan aggressiivisesti.

“Ja, ihme kyllä, kansa on suostunut aika rajuihin poikkeustoimiin, kunhan normaalielämälle asetettujen rajoitteiden perusteet viestitään johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Taikuri taitaa itsekin olla vähän ihmeissään, kun temppu on onnistunut, ainakin tähän asti”, Tarkka kirjoittaa.

Hänen mukaansa pääministerien ero on siinä, että joutuessaan epäsuosittuja ratkaisuja vaativan kriisin purkajaksi, Marin ryhtyi kansallisen edun lipunkantajaksi, vaikka riskinä oli ”äänestäjien raivo”. Löfven näki Tarkan mukaan tilanteessa mahdollisuuden vahvistaa johtajuuttaan ”mielistelemällä olettamaansa kansalaismielipidettä.”

”Vielä ei tiedetä, kumpi vetää poliittisesti pidemmän korren, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että todennäköisemmin Marin kuin Löfven. Se tuntuu rohkaisevalta, sillä hallituksella on tällä vaalikaudella edessään muitakin kansallisesti tärkeitä mutta epäsuosittuja asioita kuin korona. Marinin kriisissä antama näyttö voisi enteillä, että hänessä on voimaa kantaa vastuuta myös muissa järeää johtajuutta vaativissa tilanteissa”, hän analysoi.