Työperäisen maahantulon sujuva luvittaminen voi olla Suomelle hankalaa siksi, että ”meillä on poikkeuksellisen syvällä hallinnon DNA:ssa yhdenvertaisen kohtelun periaate”, arvioi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen sisäministeri Kai Mykkänen.

”90-prosenttisesti se on hyvän yhteiskunnan pilari, mutta kääntyy tässä ehkä myös meitä vastaan.”

Mykkänen ehdottaa Puheenvuoron blogikirjoituksessaan tiettyjä poikkeuksia työperäisen maahanmuuton lupabyrokratiaan.

”Erityisasiantuntijat on kyllä vapautettu saatavuusharkinnasta ja heille on periaatteessa kuukauden käsittelytavoite. Mutta niin heiltä perheenjäsenineen kuin muilta työntekijöinä Suomeen tulevilta vaaditaan tiukasti määritetyt listat dokumentteja ja todisteluita”, Mykkänen kirjoittaa.

Tästä voisi Mykkäsen mukaan joustaa tunnettujen, ulkomaalaista työvoimaa paljon käyttävien suurtyöllistäjien kohdalla.

”Maahantuloon liittyy kyllä paljon väärinkäytöksiä. Saatetaan perustaa lumefirmoja, joiden todellinen tarkoitus on vain salakuljettaa ihmisiä laillisilla luvilla Suomeen. Saatetaan palkata turvapaikanhakija siivousrinkiin siksi aikaa, että saa oleskeluluvan työn perusteella. Mutta onko todennäköistä, että tällaisia ihmisiä ja heihin liittyviä kohtuuttomia riskejä tulee relevanteissa määrissä maahan silloin, kun töihin tullaan Nokialle, Supercellille tai S-ryhmälle? Jos tunnettu brändi tai listattu yritys toisi merkittävän määrän ihmisiä väärin perustein, se tulee kyllä esiin kuten pitääkin. Sellaista maineriskiä ei tietoisesti oteta”, Mykkänen kirjoittaa.

Tällaiset työnantajat pitäisi Mykkäsen mielestä ”akkreditoida tuntuvasti kevennettyyn menettelyyn sekä työnantajan että työntekijän tietoja koskien”.

Supercell. Peliyhtiön perustaja älähti Suomen työlupajonoista, jotka haittaavat yhtiön rekrytointia.

Myös sähköisesti lupaprosessin hoitavien yritysten tulisi Mykkäsen mukaan olla etusijalla viranomaisten käsittelyssä.

”Samaan tapaan meillä tuskaillaan liikaa sitä, missä määrin saa antaa etuja niille, jotka vireyttävät lupansa kaikilta osin sähköisesti verrattuna paperihakijoihin. Kyllä pitäisi voida laittaa kahteen eri ’pinoon’ niin, että sähköinen edistynyt hakija etenee aina ensin. Samalla se nopeuttaisi kaikkien kynnelle kykenevien siirtymistä sähköiselle puolelle. Se sujuvoittaa koko järjestelmää”, Mykkänen uskoo.

Hän lisäisi muutenkin lupajärjestelmän automaatiota ja koneellista käsittelyä.

Mykkänen ennustaa: Nykyhallitus voi onnistua

Mykkänen käy kirjoituksessaan läpi syitä työperäisen oleskeluluvan odotusaikojen pitkittymiseen. Hallitus on sitoutunut lyhentämään työperäisen oleskeluluvan odotusaikaa yhteen kuukauteen, minkä merkeissä työperäinen maahanmuutto muun muassa siirretään sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alle. LUE LISÄÄ:

Oppositioriveissä nyt istuva Mykkänen uskoo, että tämänhetkinen hallitus voi olla työperäisen maahanmuuton edistämisessä yksituumaisempi kuin edellinen.

”Hallitusohjelmassa on nyt enemmän selkänojaa sujuvoittamiselle eikä puolueiden välillä ole tässä sellaista prioriteettien kuilua kuin viime kaudella. Toivon vilpittömästi, että nyt onnistutaan kääntämään tämä kansallisesta heikkoudesta vahvuudeksi”, Mykkänen kirjoittaa.

"Vastuu työperäisestä maahantulosta on jaettu kolmen ministeriön välille ilman, että yhdelläkään on tulosvastuuta kokonaisuudesta. Siksi kannatan hallitusohjelmaankin kirjattua periaatetta, että johtovastuu keskitetään työ- ja elinkeinoministeriölle. Sinne se luontevimmin kuuluu.”

Työlupien käsittelyajat uhkaavat kaikesta huolimatta jälleen lähteä kasvuun. Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan ensiapuna 10 miljoonan euron lisäystä Maahanmuuttovirastolle ruuhkan purkuun.

Kokoomus on pitkäaikainen työperäisen maahanmuuton puolestapuhuja, minkä perusteluja Mykkänen tuo esiin.

”Puhumme paljon työikäisten osuuden romahtamisesta ja työntekijöiden määrän konkreettisesta vähenemisestä. Se näkyy jo nyt siinä, että avoimia työpaikkoja on enemmän kuin kertaakaan 100 vuoden tilastoinnin aikana. Siinä näkyy myös se, että työpaikat ovat aiempaa enemmän sellaisia, ettei niihin tule kuka tahansa palkattua. Se, että löytyy joku joka tulee, on vain harvoin pois niiltä, jotka eivät kuitenkaan tulisi palkattua, vaan tehtävä jäisi täyttämättä”, hän kirjoittaa.

”Työperäisen maahantulon ei tarvitsisi kuin noin kaksinkertaistua 25-30 tuhannen ihmisen vuositasolle, niin työikäisten määrän lasku pysähtyisi. Määrä olisi silti pieni Ruotsiin ja moniin muihin verrokkeihin nähden. Tämä on ihan tehtävissä”, hän uskoo.

Mykkänen kaavailee, että kun lupakone toimii kilpailukykyisesti, seuraava vaihe olisi ”madaltaa pienten ja keskisuurten yritysten kynnystä löytää sopiva työntekijä tarvittaessa myös ulkomailta”.

”Kanadalla on eräänlainen katalogimalli, jossa tiettyjen kriteerien perusteella maahanmuuttaja voi kirjoittautua ikään kuin Tinderiin tarjolle. Työnantajalla on jonkinlainen varmuus, että sieltä kun pyytää haastatteluun, niin lupakin tulee sujuvasti. Tässä voisi olla järkeä, mutta ei sitä välttämättä valtion tarvitse tai kannata pyörittää”, hän pohtii.

LUE LISÄÄ: