Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) tunnistaa Suomesta samat jengiytymisen uhkan merkit kuin Ruotsissa 10 vuotta sitten. Hän uskoo, että Ruotsin kohtalo voidaan vielä välttää oikeilla panostuksilla ennaltaehkäisyyn. Jo budjettiriihessä keskustellaan lähiöpoliiseista.

Maahanmuuttajalähiöiden jengien aseellinen väkivalta on riivannut Ruotsia pitkään. Myös viimeaikaisten autopalojen uskotaan liittyvän jengien toimintaan.

KRP:n rikosylikomisario Antti Hyyryläinen kertoi torstaina MTV:n Huomenta Suomelle, että tiedossa on tällä hetkellä noin 90 Suomessa toimivaa rikollisryhmää ja 900 jengiläistä. Hänen mukaansa määrät ovat kasvussa ja uusia ryhmiä nousee joka kuukausi. Hyyryläinen puhui samoista merkeistä kuin Ruotsissa 10 vuotta sitten.

Sisäministeri Mykkänen vahvistaa Uudelle Suomelle, että merkit ovat kiistattomat.

–Kyllä. Se on ihan selvää, että meillä näitä merkkejä on. Toki toivon ja uskon, että pystymme oppimaan siitä, miten Ruotsissa tilanne on kehittynyt ja reagoimaan siihen aiemmin kuin Ruotsissa, Mykkänen sanoo Uudelle Suomelle.

Mykkänen aikoo ehdottaa heti hallituksen budjettiriihessä elokuun lopussa, että lähiöpoliiseja lisätään ja moniammatillista toimintaa vahvistetaan. Tämä tarkoittaisi enemmän poliiseja riskilähiöihin.

Lähiöpoliisien nykyistä lukumäärää on Mykkäsen mukaan vaikea sanoa, koska Suomessa ei ole päätoimista lähiöpoliisia, vaan joidenkin poliisien vastuulla on vastata erityisesti tietyistä alueista. Lisäksi on niin sanottuja ankkuritiimiläisiä, jotka ratkovat sosiaalitoimen kanssa ongelmia.

–Jos ajatellaan, että meillä 7200 poliisia töissä, niin myönnän kyllä, että tällä hetkellä liian pieni osa minusta suunnataan erityisesti nuorison rikoskierteen ennaltaehkäisyyn. Sisäisestä painopistettä on uskallettava siirtää pari piirua nuorten jengiytymisen ennaltaehkäisevään työhön. Tietysti tällaisessa strategiamuutoksessa tarvitaan myös lisäresursseja, jotta se lähtee liikkeelle.

Pitäisikö meillä sitten olla päätoiminen lähiöpoliisi?

–Kyllä selkeissä riskilähiöissä, joita ei Suomessa monta kymmentä ole.

Mykkäsen mielestä lähiöpoliisin vahvistamisessa päästään liikkeelle jo muutamilla henkilöillä, sillä Suomessa on riskilähiöitä kahden käden sormilla laskettava määrä. Hän ei nimeä yhtään lähiötä tarkemmin.

–Sen ei välttämättä tarvitse olla kokoaikainen homma niin, että hän ei tekisi mitään muuta, mutta sen täytyy olla selkeästi ihminen, joka vastaa kyseisen lähiön ihmisistä.

Mykkäsen mukaan olennaista on, että poliisi on oikeasti läsnä: vierailee säännöllisesti koulussa ja hänet tunnetaan ja tiedetään. Tärkeää on myös, että poliisi tunnetaan paikallisessa sosiaalitoimessa.

Mykkäsen mielestä pitää uskaltaa keskustella siitä, että vakavan rikollisuuden ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä, kun turvallisuuden tunnetta ajatellaan.

–Minusta on tärkeämpää, että lähiöpoliisi ehtii puuttua ajoissa jonkun ryhmän huumeidenkäytön vakavoitumiseen tai ehditään ottaa nuoren kädestä puukko pois, ennen kuin sillä pistetään ketään, kuin se, selviääkö Toyotan varkaus kahdessa vai kolmessa kuukaudessa.

Hyvänä esimerkkinä Mykkänen nostaa esiin Turun Varissuon lähiön, jossa on tapahtunut 10 vuodessa hyvin nopea muutos. Alueen koulussa on 1 200:n oppilasta, joista yli 60 prosenttia on vieraskielisiä.

Varissuolla on oma lähiöpoliisi, joka tekee yhteistyötä opettajien ja lastensuojelun kanssa. Koulussa huomataan heti, jos oppilas oirehtii ja pystytään ratkomaan koko perheen ongelmaa moniammatillisesti. Konsepti on toiminut erittäin hyvin.

–Tällä on pystytty vaikuttamaan siihen, että tällaisessa murroksessa, mikä Ruotsissa on aiheuttanut rikollisuutta, jos lähiö muuttuu tuolla tavalla, niin Varissuo ei nouse rikostilastoissa ongelmallisena paikkana. Siellä on yllättävänkin hyvä tilanne.

Mykkäsen mukaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi ammattimaisiin rikollisjengeihin pitää tarttua todella kovaa ja pohtia esimerkiksi rikollisjengeihin kuulumisen kriminalisointia yhtenä kysymyksenä, joka on ennen kaikkea oikeusministeriön rikoslakikysymys.

–Se antaisi välineitä poliisille tarttua myös tilanteisiin, jossa tiedetään, että joku on jengissä mukana, mutta on vaikea näyttää toteen, että hän on tehnyt jonkun rikoksen, mutta tiedetään tosiasiana, että jengi tekee rikoksia.

Lue lisää: Poliisi MTV:lle: Ruotsin jengikulttuuri rantautumassa Suomeen – ”Uusia ryhmiä nousee joka kuukausi”

Mykkäsen mukaan Suomessa ei kuitenkaan vielä lähelläkään olla Ruotsin tilanteessa, eikä meillä ole vielä etnistä segregaatiota eli etnistä eriytymistä laajassa mittakaavassa. Rikollisjengit pyrkivät rekrytoimaan maahanmuuttajia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, erityisesti nuoria miehiä.

–Jos päästämme tilanteen siihen, että syntyy etnistä syrjäytymistä, silloin tietysti kasvualusta on iso sille, että sieltä sitten näköalattomia nuoria lähtee rikollisjengien matkaan. Sitä meidän pitää yrittää vähentää.

Mykkänen huomauttaa, ettei halua puhua väestöjen oikeasta sekoitussuhteesta, vaan toteaa, että on haasteellinen murros, jos lähiön etninen ryhmitys muuttuu hyvin nopeasti. Mykkänen myös muistuttaa, että Suomessa on lähiöitä, joissa on hyvin vähän maahanmuuttajia, mutta selvästi enemmän rikoksia kuin vaikkapa aiemmin mainitulla Turun Varissuolla.

–Ei pidä väittää, että tämä olisi maahanmuuton aiheuttama ongelma.

Samaan aikaan Mykkänen toteaa, että on korkea riski sille, että jos maahanmuuttaja kokee jäävänsä suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle, hänet voidaan yrittää rekrytoida jengiin. Maahanmuuttajilla täytyy olla Mykkäsen mukaan matala kynnys päästä laillisiin töihin. Työllisyysryhmä pohtiikin tällä hetkellä maahanmuuttajien palkkatukea.

Mykkäsen mukaan myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa pitäisi helpottaa lakimuutoksilla. Hänen mukaansa Suomessa on alettu tulkita tiedonvaihtopykäliä jopa liian tarkkaan ja on ollut tilanteita, joissa esimerkiksi vakavan rikoksen sattuessa on todettu, että riskit ovat olleet toisaalla jo viranomaisen tiedossa. Jengiytymisen estämisessä pitää Mykkäsen mielestä hyödyntää viranomaisten välistä luottamusta.

–Minusta se on kohtuutonta, että meillä on tilanteita, joissa esimerkiksi opettaja näkee, että joku porukka luokassa alkaa käyttää huumeita, mutta kokee, että hän ei voi keskustella poliisin kanssa, koska pelkää, että ylittää yksityisyydensuojan. Meidän pitää pystyä auttamaan porukkaa pääsemään irti siitä ennen vakavaa rikoskierrettä.

Joitakin lakihankkeita on jo valmisteilla: poliisin henkilötietolainsäädäntö sekä potilastietolainsäädäntö, joka on tulossa syksyllä eduskuntaan. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa myös muuten kuin lain kautta. Esimerkiksi opetusministeriön kanssa laaditaan opettajille ankkuriopasta, joka kertoo, mitä tietoja viranomaisille voi jakaa. Mykkäsen mukaan tiedonvaihdossa usein kyse on harmaasta vyöhykkeestä.