Varakansanedustaja, entinen Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä (kesk) arvostelee kovin sanoin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) kommentteja poliisien resursseista.

”Sisäministeri Kai Mykkänen esitti heräävänsä tilanteeseen vasta nyt ja vaati poliisijohdolta tilannekuvan poliisilaitoksittain tutkintakynnyksen kehityksestä. Tosiasiassa ministeri on itse lakaissut maaseudun ”maton alle”. Mykkänen on ollut varsin hyvin tietoinen kaikista asiaan liittyvistä ongelmista jo pitkään. Maakuntien kansanedustajat, allekirjoittanut mukaanluettuna, ovat tällä hallituskaudella tuoneet tätä vakavaa viestiä ministerille satoja kertoja. Myös harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmä sekä parlamentaarinen työryhmä ovat omalla tahollaan tätä viestiä ministerille vieneet. Turhaan”, Kärnä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan .

Poliisien tilanne nousi esiin lauantaina, kun Helsingin Sanomat kertoi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen sisäisestä ohjeesta, jonka mukaan ilmoitukset pienemmistä rikoksista on jätettävä pääsääntöisesti esikäsittelyyn eli tutkimatta.

Kai Mykkänen sanoi myöhemmin Helsingin Sanomille puhuvansa rikostutkinnasta tammikuussa myös ylimmän poliisijohdon kanssa.

”Vaadin heiltä tilannekuvan, missä koko maan osalta mennään laitoksittain tutkintakynnyksen kehityksessä viime vuosina ja mitä asiassa voidaan tehdä.”

Kärnä muistuttaa rkp:n puheenjohtajan, kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin elokuussa asiasta tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Henriksson kysyi, miten hallitus aikoo varmistaa, että poliisitoimella on riittävät resurssit, jotta kansalaisia voidaan kohdella yhdenvertaisesti ja jotta heidän oikeusturvansa ei heikkene ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta useammat poliisit hakeutuisivat rikostutkijoiden virkoihin.

Mykkänen vastasi syyskuussa toteamalla, että poliisimiesten määrän lasku on saatu katkaistua.

”Kuluvana vuonna Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu arviolta noin 180 poliisimiestä. Vuonna 2019 valmistuvien määrä nousee noin 350 poliisimieheen, mikä helpottaa nykyistä, erityisesti perustutkinnan tehtäviin kohdistuvaa työvoimapulaa. Nykyinen vuosittainen opiskelijoiden sisäänottomäärä on 400, joten myös tutkinnan tarvetta vastaava määrä poliisimiehiä voidaan katsoa olevan turvattu tulevina vuosina”, sisäministeri sanoo vastauksessaan.

Mykkänen lisäsi, että rikostutkinnan valtakunnallisen jatkokoulutuksen laadulla ja monipuolisuudella pyritään takaamaan rikostutkinnan tehtävien kiinnostavuus ja poliisimiesten ammattitaidon jatkuva kehittäminen.

Mikko Kärnä huomauttaa, että Mykkänen ei vastauksessaan puhu tilannekuvista tai pyrkimyksestä ongelmien ratkaisemiseen.

”Haluan kysyä ministeri Mykkäseltä, toteutuuko kansalaisten perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen alueilla, joissa vasteajat mitataan tunneissa minuuttien sijaan? Enontekiöllä keskimääräinen vasteaika on 106 minuuttia ja se on pitkä aika odottaa apua, jos joutuu vaikkapa väkivallan uhriksi. Entä miksi olette hyväksyneet, että eduskunnan päättämän poliisiasemaverkoston asemista osa on tietoisesti tyhjennetty poliisimiehistä?”

Keskustan Kymenlaakson piirin hallituksen jäsen Vesa Levonen linjaa, että oikea poliisimäärä olisi 10 000.

”Mitä kauemmin asioiden annetaan mennä tätä nykyistä rataa, sitä kalliimmaksi lasku tulee yhteiskunnalle, kun rikollisuus ja välinpitämättömyys aiheuttaa entistä suurempia ongelmia eri yhteiskunnan aloilla ja tavallisten ihmisten arjessa. Tämä juuri siitä syystä, kun poliisi ei kykene hoitamaan riittävän hyvin omia tehtäviään”, hän kommentoi omassa Puheenvuoron blogissaan .

Asiaa ovat tänään sunnuntaina pohtineet sosiaalisessa mediassa myös rikosylikomisario Thomas Elfgren ja Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne. Elfgren keventäisi poliisin kirjaamis- ja päätösvelvoitteita.

”Kenenkään oikeusturvaa todellisuudessa vaarantamatta poliisin raskasta byrokratiaa ja kirjaamisvelvoitteita pitää keventää vapauttaen voimavaroja konkreettiseen turvallisuustyöhön. Kun eräässäkin yksikössä 90 % tutkinnanjohtajan työajasta kuluu juttujen keskeyttämis- ja lopetuspäätösten tekemiseen, strategiat eivät ole kohdallaan”, Elfgren kommentoi.

Jonne Rinne huomauttaa, että kehitys on ollut juuri päinvastaista: muotomääräykset ovat lisääntyneet ja poliisille on tullut uusia tehtäviä. Hän arvioi, että 10 prosenttia hälytystehtävistä jää ajamatta ja poliisi joutuu priorisoimaan rikostutkinnassa.

Lisää aiheesta:

Huoli rikosten tutkimatta jättämisestä – Näin vastaa sisäministeri: ”Kynnys ei saa vajota liikaa”

Poliisikansanedustaja rikosten tutkimatta jättämisestä: ”Surullista kyllä tilanne on tällainen koko maassa”