Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ohto Kanninen haluaisi kokeilla perustulon vaikutuksia suomalaisten elintasoon ja työllistymiseen kenttäkokeella. Kannisen mukaan poliittiseen keskusteluun säännöllisesti nousevan perustulomallin vaikutuksista ei nykyisin tiedetä tarpeeksi, jotta sitä voisi suositella tai vastustaa.

–Mutta niin kiehtova ajatus se on, että kunnollisen kenttäkokeen se ansaitsee, Kanninen kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta -lehdessä.

Suomessa etenkin vihreät ja vasemmisto ovat ehdotelleet perustulomallin eli kaikille kansalaisille jaettavan vastikkeettoman ja säännöllisen tulon käyttöönottoa. Myös kokoomuslaiset kansanedustajat ovat tehneet oman esityksensä, jossa samoin kuin aiemmissa malleissa perustulon määräksi on hahmoteltu noin 500 euroa.

Perustulon puoltajat perustelevat ajatusta muun muassa eriarvoistumisen ja byrokratian vähentämisellä sekä taloudellisen tuottavuuden kohottamisella, tutkija Ohto Kanninen kiteyttää kirjoituksessaan. Lisäksi esimerkiksi pienyrittäjät, joilla ei nykyisin ole työttömyysturvaa, hyötyisivät perustulosta.

Vastustajat sen sijaan nostavat esiin perustulon kustannukset sekä työnteon kannustimien heikentymisen.

–Jos palkan tuottama hyöty on suurempi kuin työstä koituva haitta, työntekoa lisätään ja päinvastoin. Tämän teorian perusteella voisi ennustaa, että perustuloa nauttiessaan suurin osa työvoimasta pyrkisi vähentämään työntekoaan vähintäänkin hieman. Toisaalta taas kaikkein pienituloisimpien kannattaisi lisätä työntekoaan, Kanninen kirjoittaa.

Tämä johtuu siitä, että perustulo todennäköisesti nostaisi rajaveroastetta keskituloisilla, mutta laskisi sitä pienituloisilla, Kanninen kirjoittaa.

Kannisen mukaan perustulon mittaluokan uudistuksilla on kuitenkin ”niin monen kertaluokan vaikutuksia, että niiden ennustaminen on tavallistakin vaikeampaa”.

–Sen takia asiantuntijoiden on vaikea suositella tällaista politiikkaa, hän toteaa.

Ohto Kanninen haluaisi kokeilla perustulon yhteiskunnallisia vaikutuksia satunnaistetuilla kokeilla, joilla esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu sairausvakuutuksen vaikutuksia.

–Alueellinen, vaikkapa syntymäpäivän mukaan satunnaistettu muutaman vuoden kestoinen koe voisi tarjota vastauksen moniin tässäkin artikkelissa esitettyihin kysymyksiin. Verrokkiryhmä jatkaisi vanhalla vero- ja sosiaalipoliittisella järjestelmällä. --- Osa koeryhmästä kohtaisi vihreiden ehdottaman perustulomallin ja osa kohtaisi vasemmistoliiton mallin, Kanninen hahmottelee.

Kokeella saataisiin Kannisen mukaan vastauksia siihen, kuinka todelliset talouden toimijat reagoivat eri perustulomalleihin suhteessa nykyjärjestelmään ja kuinka tämä vaikuttaisi järjestelmän välittömiin kustannuksiin. Satunnaiskokeeseen osallistuminen olisi vapaaehtoista.