Eurooppaministerit antoivat tiistaina videoneuvottelussa kiitosta EU-komission turismipaketille. Paketti antaa pohjan sille, miten sisärajojen poistamista koordinoidaan.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoo, että keskustelusta välittyi pyrkimys rakentaa yhteisymmärrystä. Maat käyttivät omilla puheenvuoroillaan suuria sanoja: Ranskan mukaan nyt on todellinen totuuden hetki, Saksa taas painotti, että koronakriisi velvoittaa ja oikeuttaa toimimaan.

Ministerien videoneuvottelussa keskusteltiin tiistaina rajoitusten purkamisesta ja yhteisestä elpymisrahastosta. Huhti- ja toukokuun aikana EU-maat ovat alkaneet hitaasti purkaa koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia. Euroopan komissio on tehnyt etenemissuunnitelman, jonka avulla rajoituksia puretaan.

Keskustelussa korostettiin epidemiologisen tilannearvion tärkeyttä eri maissa ja sitä, että rajoitusten purkamisen kanssa täytyy edetä varoen.

Tuppurainen kiittelee naapurimaiden Viron ja Ruotsin kanssa käytyä hyvää vuoropuhelua rajoitusten purkamisesta.

Hän kertoo korostaneensa keskustelussa EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ­merkitystä ja kauppapolitiikan roolia.

”Jatkossakin tulee pitää huolta tasaveroisista peli- ja kilpailusäännöistä EU:n sisämarkkinoilla. Tämä on tärkeä viesti, joka liittyy tulevaan kasvuun ja EU:n elpymiseen.”

Myös EU:n yhteinen elpymisrahasto oli keskustelussa tapetilla. Tuppuraisen mukaan on selvää, että ainakin eurooppaministerien näkökulmasta monivuotista rahoituskehyksestä ja elpymisrahastosta käsitellään yhtenä pakettina.

Tunnetusti säästäväiset maat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska korostivat, että elpymistuki tulee antaa yksiselitteisesti lainoina. Muut maat pitävät myös tukimuotoista rahoitusta mahdollisena. Suomen kanta on, että tukien pitää olla lainamuotoisia.

”Avoimen valtakirjan lahjarahaa ei yksikään maa toivo esitettävän tai kukaan edes pyytävän”, Tuppurainen sanoo.

EU-komissio julkistaa keskiviikkona odotetun ehdotuksensa elvytyspaketista. Sillä on määrä auttaa koronan lyömät EU-maat uuteen talouskasvuun.

Elinkeinoelämän keskusliitto tukee elvytysrahaston perustamista, vaikka laskennallisesti se voi tarkoittaa Suomelle enemmän maksuja kuin saantoa.

”Meidän intressissämme on, että Euroopan talous saadaan nopeasti jaloilleen koronan jälkeen”, sanoi EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiistaina.

Urrila muistuttaa, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomessakin investoinnit jäivät matelemaan vuosikausiksi, koska Eurooppa ei elpynyt.

”Euroopan investointilama olisi myrkkyä Suomen taloudelle.”