Uuden, vuonna 2011 voimaan astuneen kaivoslain nojalla ei ole käynnistetty vielä ensimmäistäkään kaivosta. Jos Dragon Mining olisi ryhtynyt hakemaan kaivoslupaa Valkeakoskelle Kaapelinkulman kultakaivosta varten, ei lupaa olisi välttämättä herunut, arvioi Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Dragon Mining suunnittelee kaivavansa Kaapelinkulmasta noin 300 kiloa kultaa.

”Nyt voi hyvin spekuloida, että nykylain perusteella – jos tämä olisi täysin uusi kaivos – Kaapelinkulma saattaisi hyvin jäädä louhimatta”, Suomela arvioi.

Hän täsmentää, että aiemmin lupa myönnettiin juridisen prosessin päätteeksi, kun kaikki vaatimukset ja velvoitteet oli hoidettu sekä lupa-asiakirjat kunnossa. Näin siitäkin huolimatta, että maanomistaja olisi vastustanut kaivoksen perustamista. Maanomistaja saattoi valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se kuitenkin tarkasteli lähinnä sitä, oliko lupamenettelyssä toimittu juridisesti oikein.

”Se oli suhteellisen suoraviivaista touhua”, sanoo Suomela.

Suomen kallioperässä olevia mineraaleja ei omista valtio taikka maanomistaja, vaan oikeus esiintymään määräytyy kaivoslaissa määritellyn etuoikeusjärjestyksen mukaan. Käytännössä se tarkoittaa, että malmiesiintymän löytäjällä on etuoikeus löytämiinsä mineraaleihin.

Vuonna 2011 säädetty uusi kaivoslaki on lisännyt maanomistajan oikeutta, vaikka ehdotonta kielto-oikeutta kaivoksen perustamiseen sekään ei takaa. Suomela tuntee lain itse hyvin, koska on ollut sitä aikanaan virkamiehenä valmistelemassa. Jos maanomistaja vastustaa kaivoksen perustamista, kiistan ratkaisee valtioneuvosto, eli hallitus.

”Eli valtio käyttämällä kaivoslaki-nimistä instrumenttia tietyissä tilanteissa antaa oikeuden esiintymän hyödyntämiseen”, Suomela sanoo.

LUE MYÖS: Petteri Orpo: ”Kansalaisten kaivoshuoleen pitää reagoida – Suomelle kuuluu kohtuullinen osuus”

LUE MYÖS: ”Uskomatonta röyhkeyttä” – Kansanedustajat: Sipilän hallitus tilasi kaivoslain selvityksen yksityiseltä alan lobbarilta

Jos malmiesiintymässä on radioaktiivista uraania tai toriumia, käsittelee kaivosluvan aina valtioneuvosto. Kunnilla on näissä tapauksissa myös veto-oikeus. Suomelan mukaan valtioneuvoston harkinta ei ole niin suoraviivaisen juridista kuin aiemmin, kun ”poliitikot ovat mukana astialla”.

”Toki lähtökohta on juridinen, eikä voida vain todeta, että ’kehno firma - tälle ei myönnetä mitään’”, Suomela huomauttaa.

”Mutta kun siellä on näitä yleisen edun punnintoja, niin ne ovat niin väljiä käsitteitä, että sen juridiikan mittaaminen mittanauhalla ei ole kovin tarkkaa. Kyllä sieltä nousee esiin arvostuskysymyksiä ja linjauksia.”

Valkeakosken Kaapelinkulman tapauksessa lakimuutokset olisivat voineet johtaa toisenlaiseen lopputulokseen.

”Jos koko kaivosalueella olisi yksi maanomistaja ja se olisi vastustanut, on siinä ja siinä, menisikö se läpi. Epäilen, että ei menisi”, Suomela toteaa.

”Joissain tilanteissa, jos maa on kaavoitettu johonkin muuhun käyttöön, niin silloin ei ole kahta sanaa: kaivosta ei pysty perustamaan, vaikka muita esteitä ei olisi. Jos alue olisi varattu vaikkapa viiden kilometrin moottoriharjoitteluradaksi, niin siinäpä on ja säilyy, oli sitten minkälainen esiintymä sen alla. Toki maanomistaja tekisi siinä tilanteissa mielellään kaupan siitä. Maanomistajat ovat tietyin paikoin aika tyytyväisiä näihin korvauksiin.”

Valkeakosken hanke on australialaisyhtiö Dragon Miningin kolmas kultakaivos Suomessa. Se käynnisti keskustelun kaivoslain uudistamisen tarpeesta, kun Iltalehti kertoi yhtiön ”leveilleen” Hongkongin pörssissä sillä, että se aikoo ”tyhjentää” Valkeakosken kultakaivoksen ennen kuin hankkeesta tehdyt valitukset ehditään käsitellä tuomioistuimissa. Lue tarkemmin: Äläkkä kaivosyhtiön toiminnasta: ”Suomi ansaitsee kaivoslain, jossa ympäristö ja asukkaat tulevat ensin ja taloushyötyä jää Suomeen”

LUE LISÄÄ: