Tukholman keskusta ympäri Sergelin toria ja Hötorgetia on täynnä Kimmo Hakolan naamakuvia. Eilen alkanut Tonsättarfestival, säveltäjäfestivaali, on esillä näyttävästi kaikkialla kaupungissa.
Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet olivat eilen omistaneet kumpikin aukeaman Hakolalle ja eilen alkaneelle säveltäjäfestivaalille.
Avajaiskonsertti, jossa Kimmo Hakolan uusi teos Kimm sai kantaesityksensä, radioitiin suorana lähetyksenä. Konserttitalossa jaetaan yleisölle muun muassa Kimmo Hakola-rintanappeja.
Hakolan koko hämmästyttävän laaja sävellystuotanto discografioineen on dokumentoitu perusteellisesti festivaalin ohjelmaan sekä yleisölle jaettuun säveltäjäesittelyyn. Koko Hakolan tuotantoa ei voida esittää, mutta joka ilta Tukholmassa soi kahden viikon ajan Hakolan musiikki.
Suomalaisuus painottuu tämän vuoden festivaalilla, kun Tukholman kuninkaallista filharmonista orkesteria johtaa Sakari Oramo. Lauantaina on vuorossa myös Avantin konsertti, solistina Kari Kriikku. Ensi viikon keskiviikkona 12.11. Hakola astuu itse lavalle johtaakseen Tukholman kamariorkesteria, joka esittää säveltäjän Sinfoniettan ja Kamarikonsertin.
Ohjelmassa on 15.11. asti joka ilta Kimmo Hakolan ja festivaalin ruotsalaisen säveltäjän Rolf Martinssonin (s. 1956) musiikkia.
Avajaiskonsertti radioitiin suorana
Tukholman 20-luvun klassisismia edustava Konserthuset Hötorgetin laidalla on torstai-illan avajaiskonsertissa melkein täynnä. Järjestäjien arvion mukaan paikalla on tuhatkunta katsojaa. Näyttää kuin miehet, myös nuoret, olisivat enemmistönä kaikenikäisestä yleisöstä, mukana on myös jonkin verran Suomesta saapuneita.
Ruotsalaiseen tapaan konsertti alkaa sillä, että säveltäjät kutsutaan lavalle haastateltaviksi. Ruotsin radion juontaja kysyy Hakolalta, johtuuko uuden orkesteriteoksen nimi Kimm hänen omasta nimestään ja Hakola selittää, että nimi tulee saksankielestä ja tarkoittaa horisontissa maan ja taivaan kohtaamislinjaa.
Avajaiskonsertin ohjelmaan kuuluu myös Hakolan aikaisemmista sävellyksistä Maro, joka taas on meri esperantoksi. Tämän Hakola teki 2006 Itämeren festivaalien tilauksesta ja kertoo olevansa huolestunut meren saastuneisuudesta. Hakola lupaa yleisölle yllätyksiä ja niitä tuleekin, kun hän pistää Kimmissä jouset ja puhaltimet käymään vuoropuhelua, väliin riitaisan oloista. Jouset hoitavat enimmäkseen melodisen ja kauniin puolen, puhaltimet häiriköivät. Teos on jännitteinen, hauska ja vetävä.
Hakola on aiemmin illalla teosesittelyssä vastannut kiusaantuneena konsertitalon ohjelmajohtajan Mats Engströmin kysymykseen Sibeliuksesta, ettei kaikki mitä Sibelius teki, ole hänestä hyvää. Kimmin perusteella voisi jopa kuvitella, että Hakola on halunnut näyttää, mitä kaikkeen puupuhaltimista ja vaskisoittimista voisi saada irti – enemmän kuin suurta sinfoniaorkesteria ja puhaltimia revittäneet myöhäisromantikot.
Johtuneeko teosesittelyn Sibelius-keskustelusta, että jo alun intensiivinen patarumpukohtaus vie ajatukset siihen, että Hakola, joka hyödyntää koko musiikin historiaa, kommentoi Kimmissä tällä kertaa myös kotimaista traditiota mutta ei suinkaan Sibeliusta lainaten vaan kommentoiden ja eteenpäin katsoen.
Teosesittelyssä Hakola näyttää hieman ärtyvän myös kysymyksestä harmoniaan ja tonaalisuuteen palaamisesta avantgardismin sijaan. ”Voimme olla myös etujoukkoa,” hän heittää.
Svenska Dagbladet on luonnehtinut aukeaman jutussaan vuoden säveltäjävieraita sanoilla ”med öra för harmoni” – vapaasti käännettynä suunnilleen että korvat auki harmonian suuntaan.
Jazzahtavaa Martinssonia
Sikäli onkin hauskaa, että festivaalin ruotsalainen säveltäjävieras Rolf Martinsson, jonka musiikkia ei ole esitetty Suomessa, on tehnyt festivaaleille juuri pasuunakonserton, jota on innoittanut pasunisti Christian Lindberg, illan solisti.
Konsertossa vauhdikas lavaesiintyjä Lindberg näyttää, millaisen äänikirjon pasuunasta voi saada irti, ääniä joita ei ole tiennyt olevan olemassakaan. Lindberg on ilmeisesti samanlainen virtuoosinen innoittaja ruotsalaisille nykysäveltäjille kuin klarinetisti Kari Kriikku suomalaisille. Jos Hakola revittää mielensä mukaan kaikkea musiikkiperinnön ainesta etnosta klassiseen musiikkiin, niin Martinssonin musiikki vaikuttaa ammentavan lähinnä jazzista.
Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri on järjestänyt jokavuotisia säveltäjäfestivaaleja jo vuodesta 1986. Vuoden nimikkosäveltäjinä on Hakolaa ennen ollut maailman nykymusiikin kärki: mm. Witold Lutoslawski (1987), Alfred Schnittke 1989, Krzysztof Penderecki 1993, Arvo Pärt 1995, Johan Adams 2005 ja kiinalainen Tan Dun viime vuonna. Suomalaisista on aikaisemmin kutsuttu Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen.
Festivaali jatkuu ensi viikon lauantaihin, jolloin päätöskonsertissa Kari Kriikku soittaa Hakolan Klarinettikonserton ja ruotsalainen trumpettivirtuoosi Håkan Hardenberger Martinssonin Trumpettikonserton.
