Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo Helsingin kaupungilta selvitystä Helsingin Kallion lukion häirintätapausten johdosta. Ministeriön mukaan kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä missään tilanteessa, vaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ennaltaehkäistä ja puuttua niihin.

Ministeriö toivoo selvitystä siitä, miten koulutuksen järjestäjä varmistaa ja mihin toimiin on ryhdytty, jotta jokaisen opiskelijan ja oppilaan oikeus turvalliseen opiskelu- ja oppimisympäristöön toteutuu. Syyksi mainitaan Kallion lukion häirintäkohu.

– Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla ehdoton nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle. Koulun ja koulutuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen kaikille lapsille ja nuorille. Häirinnän torjunta on koko kouluyhteisön yhteinen asia, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo tiedotteessa.

Koulujen ohjeistukset oppilaiden koskemattomuuden suojaamiseksi päivitetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Opetushallitukselle toimeksi päivittää yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa asiasta annetut ohjeistukset helmikuun 2018 loppuun mennessä, jotta kaikilla kouluissa ja oppilaitoksissa toimivilla on valmiudet toimia seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän estämiseksi.

Ministeriö huomauttaa, että oppilaiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on määritelty perusopetuslaissa, lukiolaissa sekä ammatillisesta koulutuksesta annetuissa laeissa.

Ministeri Grahn-Laasonen, opiskelijat, opettajat, koulutuksen järjestäjät sekä opetusalan toimijat ovat ilmaisseet yhdessä tukensa ja sitoutumisensa kaikenlaisen seksuaalisen häirinnän havaitsemiseksi, esiintuomiseksi ja lopettamiseksi Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa.

Laista tuli Kallion tapausten ongelma

Helsingin poliisi puolestaan kertoi aiemmin tänään saaneensa päätökseen esiselvityksen Kallion lukion tapauksesta. Kyse on ollut yhdestä opettajasta. Poliisi on pyytänyt henkilöitä, jotka ovat kokeneet epäasiallista käytöstä kyseisen opettajan taholta, ottamaan yhteyttä Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikostutkintaan.

– Poliisiin on ottanut yhteyttä kuusi henkilöä. Henkilöt ovat kertoneet tapahtumista, jotka ajoittuvat vuosille 1997–2014. Poliisi on käynyt läpi kaikki tapahtumankuvaukset. Esiselvityksen tuloksena on kirjattu yksi rikosilmoitus rikosnimikkeellä kunnianloukkaus. Kyseinen tapahtuma tapahtui vuonna 2000. Kyseisen rikoksen syyteaika on kuitenkin vanhentunut, sanoo rikoskomisario Teija Koskenmäki-Karaharju Helsingin poliisilaitokselta tiedotteessa.

Viidessä muussa yhteydenotossa on tuotu esille opettajan epäasiallinen käytös, joka ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä tapahtuma-ajankohtien aikaan voimassa olleessa rikoslaissa. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin vasta 1.9.2014. Seksuaalisen ahdistelun syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa.

–Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, katsoo nykyinen rikoslaki.

Koskenmäki-Karaharju kehottaa lasten ja nuorten vanhempia sekä heidän kanssaan työskenteleviä keskustelemaan avoimesti nuorten ja lasten kanssa siitä, mikä on epäasiallista käytöstä ja miten sellaista käytöstä kohdatessa tulisi toimia.

– Jos nuori tai lapsi tuntee joutuneensa epäasiallisen käytöksen kohteeksi, tulisi asia tuoda mahdollisimman pian omien vanhempien, muun luotettavan aikuisen tai poliisin tietoon. Näin epäasialliseen käytökseen on mahdollista puuttua ja jos käytöksessä täyttyy rikoksen tunnusmerkistö, mahdollistetaan poliisin suorittama esitutkinta asiassa, hän sanoo.