Kansalaisaloite lentoverosta kerää loppukirin voimin vauhdilla allekirjoituksia. Torstaina aloitteelle oli kertynyt yli 39 000 tukijaa, kun eduskuntakäsittelyyn eteneminen edellyttää 50 000 allekirjoitusta.

Aloite umpeutuu lauantaina 2. marraskuuta, joten sillä on kiire kerätä allekirjoitukset. Se sai kuitenkin yksin keskiviikkona lähes 8000 uutta tukijaa loppukirin käynnistyttyä.

LUE PÄIVITETTY JUTTU:

Aloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa. Veron valmistelun yhteydessä tulisi selvittää erityyppisten lentojen ilmastovaikutukset ja se, voidaanko verotuottoja ohjata ympäristöpoliittiseen käyttöön, aloitteessa todetaan.

Veron tavoitteena olisi vähentää lentämistä hinnan noustessa, mutta myös mahdollisesti kanavoida veron tuottoja vaihtoehtoisiin matkustustapoihin ja ilmastotoimiin.

”Lentäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja siksi tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja suomalaisten lentämisen vähentämiseksi”, aloitteessa todetaan.

”Jos lentoliikenteen päästöihin ei puututa, ne kasvavat niin suuriksi, että Pariisin sopimuksen ja Suomen ilmastolain mukaisiin ilmastotavoitteisiin ei päästä. Lentoliikenteen omat keinot eivät riitä. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lentämisen määrää hillitseviä keinoja.”

LUE MYÖS:

Aloitteen käynnistäjiin kuuluva Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Otto Bruun toteaa julkisessa somekirjoituksessaan, ettei hän ”valitettavasti näe muuta realistista tietä lentojen päästöjen haittojen hillitsemiseksi kuin että myös lentoja pitää verottaa ilmastovaikutusten nojalla”.

”Suomalaisten lentopäästöt ovat asukasta kohden maailman lähes suurimmat. Kai me voidaan yhdessä vähän rajoittaa tätä? Niin on tehty Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, UK:ssa... Ja tehdään pian Tanskassa ja Ranskassa. Pieni vitosen tai kaukolennon muutaman kympin lentomaksu ei ole matkustavalle ylittämätön ongelma. Ja näin voidaan rahoittaa toimivat ja nykyistä paremmat junayhteydet”, Bruun perustelee.

Aloitteessa nostetaan esiin, että lentoliikenne nauttii erikoisesta verovapaudesta, joka mahdollistaa halvat hinnat. Lentäminen on Suomessa kuten suurimmassa osassa muutakin maailmaa lähes verovapaata.

”Veroja ei peritä esimerkiksi polttoaineesta eikä kansainvälisestä matkustamisesta. Lentokentillä ja koneissa on laajat valikoimat tax-free -tuotteita. Lentomatkailu on verotuksen suhteen ollut vapaamatkustaja muihin matkustustapoihin verrattuna”, aloitteessa todetaan.

”Verottomuus mahdollistaa erittäin halvat lennot. Tämä houkuttaa ihmisiä valitsemaan lentämisen eri vaihtoehtojen joukosta ja matkustamaan kauas. Suurituloiset lentävät tuloryhmistä eniten, joten heihin kohdistuu suoraan tai välillisesti verottomuudesta aiheutuva huomattava verohyöty. Suurin osa lennoista on vapaa-ajan lentoja, joita voidaan pitää ylellisyystuotteina.”

Lentoliikenteen osuus ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä on noin 2–3 prosenttia, ja aloitteessa korostetaankin, että lentoveroa tarvitaan osana muita ilmastotoimia. Toisaalta lentomatkustamisen arvioidaan kasvavan voimakkaasti: kun lentomatkustajia oli noin neljä miljardia vuonna 2017, määrän arvioidaan tuplaantuvan 2030-luvun aikana.

”Ihmisten ei tarvitse lopettaa lentämistä kokonaan, mutta lentämisen kynnystä pitää nostaa”

Aloitteella on nimekkäitä tukijoita. Muun muassa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ja ympäristöasioihin perehtynyt tieteiskirjailija Risto Isomäki kuuluvat heihin.

”Meillä on vakavia ympäristöongelmia, joista ilmastonmuutos on ykkösenä. Tarvitaan ihmisten omia valintoja, omia päätöksiä, mutta myös yhteiskunnallista päätöksentekoa. On selvää, että lentopäästöt on kompensoitava. Mutta kun me ihmiset olemme tällaisia laiskoja apinoita ja jätämme mielellämme työt toisten tehtäviksi, niin tarvitaan keinoja, kuten verottamista, jotta kompensointi toteutuu”, Valtaoja perustelee kampanjasivujen haastattelussa.

Hänen mukaansa kompensointia ja lentoveroa tarvitaan etenkin sitä odotellessa, että uusi teknologia mahdollistaa puhtaamman lentämisen. Valtaojan mukaan ei ole realistista odottaa, että lentäminen vähenisi merkittävästi tai kokonaan lakkaisi.

”Se on toiveajattelua, ei lentämisestä kokonaan päästä. Eikä kai pidäkään.”

Hän muistuttaa, että lentämisestä on myös hyötyä.

“Esimerkiksi Kreikan valtion tuloista neljäsosa tulee turismista. Jos sinne ei enää mentäisi, maa olisi vaarassa romahtaa. Vanhan sanonnan mukaisesti matkailu myöskin avartaa. On ääriajatus, että kokonaan lopetettaisiin lentäminen.”

Valtaojan mukaan lentovero ei saa lisätä eriarvoisuutta, minkä vuoksi se voisi hänen mukaansa olla progressiivinen. Toisaalta lentovero ei kurittaisikaan syrjäseutujen asukkaita samalla tapaa kuin esimerkiksi bensavero, Valtaoja huomauttaa.

Lentoveroa on vastustettu muun muassa siksi, että Suomi on periferia, jossa lentämiselle ei ole ulkomaanmatkoissa aitoa vaihtoehtoa. Kriitikot katsovat myös, että vero voidaan ottaa käyttöön vain EU:n laajuisena, koska muuten Suomi tekee hallaa omalle lentoyhtiölleen Finnairille ja samalla Suomen matkailuliiketoiminnalle.

Kansalaisaloitteen vireillepanijoihin kuuluva Risto Isomäki puolestaan toteaa Lentovero-sivustolla, että lentäminen vähenee vain hintaa nostamalla.

”Ihmisten ei tarvitse lopettaa lentämistä kokonaan, mutta lentämisen kynnystä pitäisi nostaa paljon nykyistä korkeammalle. Silloin kun lentäminen on selkeästi hyödyllistä työn kannalta tai silloin kun jonkun tärkeän unelman toteuttaminen edellyttää lentämistä, maailma ei tuhoudu näiden matkojen takia.”

Isomäen mukaan lentämisestä on tehty verovapauksilla kohtuuttoman halpaa, minkä välityksellä hallitukset rohkaisevat ihmisiä tekemään lukemattomia täysin turhia lentoja.

”Jos hallitukset haluavat viestiä ihmisille jotakin muuta, niiden pitää nostaa lentämisen hintaa verottamalla lentämistä tai lentopetrolin kulutusta”, Isomäki kirjoittaa.

”Ihanteellinen malli olisi maailmanlaajuinen ja riittävän korkea lentopetrolin kulutukseen kohdistuva vero, sillä se nostaisi eniten juuri kaikkein tuhlaavimpien ja pisimpien reittien, monimutkaisten kiertoteiden ja turhien välilaskujen hintaa. On kuitenkin todennäköistä, että tätä ihannetta kohti joudutaan etenemään monien epätäydellisten välivaiheiden kautta. Tärkeintä on päästä liikkeelle kohti oikeaa suuntaa.”

LUE LISÄÄ: