Kansalaisjärjestö Effiä niin sanotussa tekijänoikeuskirjetyöryhmässä edustanut Ahto Apajalahti (pir.) jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen, jossa hän vaatii ”kiristyskirjeiden” lähettämisen lopettamista. Apajalahti kertoo työryhmän työstä ja näkemyksestään Puheenvuoron blogissaan.
– Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan Effin edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista, Apajalahti kirjoittaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä ovat edustettuina muun muassa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry, tekijänoikeuskirjeitä kansainvälisten asiakkaidensa puolesta lähettävä lakitoimisto Hedman Partners, teleoperaattorit sekä eri viranomaisia. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää, millä tavalla tekijänoikeuksien verkkovalvontaan voitaisiin kehittää hyviä käytäntöjä turvaamaan kirjeiden vastaanottajien asema ja oikeusturva.
Tivi kertoi torstaina, että työryhmän arvion mukaan tekijänoikeuskirjeitä on lähetetty kymmenille tuhansille nettiliittymän omistajille. 2016 markkinaoikeus määräsi teleyritykset luovuttamaan yli 100 000 liittymänhaltijan yhteystiedot tekijänoikeuksien omistajille.
Työryhmän enemmistön mielestä nykyistä lakia ei tarvitse muuttaa. Effi sen sijaan haluaisi kumota tekijänoikeuslain artiklan 60 a, jonka perusteella kirjeitä on nyt lähetetty tekijänoikeusrikkeistä epäillyille.
Apajalahden mukaan työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa.
– Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, asianajajien valvontalautakunta on useiden valitusten myötä todennut ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi, hän kirjoittaa blogissaan.
– Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että "kiristyskirjeet" eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.
Apajalahden mukaan kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostu kertomaan tarkkoja kirjeiden määriä liikesalaisuuteen vedoten.
– Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.
Työryhmä antoi alan toimijoille suosituksia tekijänoikeuskirjeisiin liittyvien käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja parantamiseksi.
