Kansanedustajien joukossa on huolta Helsingin Sanomien julkaisemista tiedoista, joiden mukaan sote-uudistuksen yhteydessä olisi tulossa käyttöön kansalaisten yksilökohtainen pisteytysmalli.

Lehden mukaan jokaiselle suomalaiselle lasketaan henkilökohtainen hinta, joka hänestä maksetaan terveysyritykselle tai maakunnan sote-keskukselle. Kyseessä on uusi tieto, jota jo tuoreeltaan ihmetteli tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Uuden Suomen haastattelussa. Lue lisää: Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Ihmettelyyn yhtyvät ainakin kansanedustajat Asmo Maanselkeä (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Guzenina (sd.). Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Maanselkä arvioi Puheenvuoron blogissaan, että uudistuksen myötä ”voimme menettää lopullisesti yksityisyytemme”.

–Julkinen valta rakentaa ennennäkemättömän rekisterin kansalaisten nykyisistä terveystiedoista, sosioekonomisista tiedoista ja yhdistää sen vakuutusmatemaattiseen taloudelliseen arvioon henkilön tulevaisuuden terveydentilan aiheuttamista kustannuksista, Maanselkä kirjoittaa blogissaan.

Kapitaatiokorvausperuste ei olisi HS:n mukaan kansalaisten tiedossa.

– Se olisi kuulemma liian arvottavaa, jos tiedon itse tietäisi. Miten toimitaan jos rekisteriin on syötetty vääriä tietoja? Pääseekö "henkilön arvonmäärityksen" pohjana olevia tietoja itse enää korjaamaan? Nykyisen lainsäädännön mukaan pääsee, Maanselkä huomauttaa.

Maanselkä muistuttaa, että kaikki potilastieto on nykylain mukaan saatava ja pyydettäessä korjattava.

–Miten kapitaatioperuste toimii, jos pääsemme itse pyyhkimään epämieluisen terveyshistorian potilastietorekistereistä? Eikö se pyyhkiydykään tästä uudesta isovelirekisteristä?

Maanselän mielestä nyt mennään suuntaan, jossa saa ”ruveta oikeasti pelkäämään tietovuotoja ja valinnanvapauden kylkiäisenä vielä menetetään yksityisyys”.

–Se herättää huolen, että jos terveyshistoriaa ei saa pyyhkiytymään uudessa järjestelmässä, niin miten nämä tiedot suojataan, että ne eivät leviä maailmalle? Tätä arvokasta dataa voisi hyödyntää ei vain Trumpin kampanjassa, vaan kaikki vakuutusperusteiset toimijat kuten terveysvakuuttajat, mutta myös asuntolainoja myöntävät pankit. Kohta Nordean asuntolainan marginaali määräytyy kapitaatiokorvauksen mukaisesti.

Huolissaan on myös Guzenina.

– Sote-uudistus on saamassa dystopisia piirteitä. Ihmiset aiotaan pisteyttää järjestelmää hyödyttäviksi ja hyödyttämättömiksi palasiksi. Saavatko lapset jo syntyessään oman kastimerkkinsä vanhempiensa pisteytyksen perusteella? Guzenina twiittaa.

Taavitsainen vastustaa uutta mallia jyrkästi.

– Ihmisten pisteytys on jo niin sairasta touhua, että kuvottaa. Vastustan jyrkästi. Se on helppo välttää toteuttamalla sote niin, että palvelut järjestää ja tuottaa julkinen toimija. Silloin ei rahan ansaitseminen kiilu silmissä, vaan ihmisten hoitaminen on perustehtävä, Taavitsainen twiittaa.

Myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtava asiantuntija Kimmo Haahkola vaikutti pöllämystyneeltä. Haahkolan työmaata ovat uudistuskyky-teema ja sote-organisaatiot.

–Täytyy todeta, että olin aivan ällikällä lyöty kun luin Hesarin jutun, suorastaan kanveesissa. Tietosuojavaltuutettu nostaa aivan oikeita asioita esille. Tällainen lajittelu ei taida kuulua sivistysvaltion toimintatapoihin, puhumattakaan pisteytyksen salaamisesta kansalaiselta, Haahkola twiittasi.

Päivitys: THL on myöhemmin rauhoitellut uuteen järjestelmään liittyviä pelkoja. Laitoksen mukaan varsinaista uutta rekisteriä ei olla luomassa, eikä uutta tietosuojariskiä pitäisi syntyä. Lue lisää: THL-pomo sote-peloista: ”Emme ole luomassa uutta rekisteriä”