Etiopiassa syntynyt, Suomeen nuorena adoptoitu kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr) kantaa huolta maahanmuuttajataustaisten suomalaisten syrjinnästä Suomen työmarkkinoilla.

Tuore Helsingin yliopiston tutkimus nostaa ilmiön esille. Uusi Suomi uutisoi tiistaina, että tutkimuksen mukaan ulkomaalaisella nimellä on vahva tilastollinen yhteys mahdollisuuksiin saada kutsu työhaastatteluun. Suomalaisella nimellä työtä hakeneet kutsuttiin työhaastatteluun 1,45–3,94 kertaa todennäköisemmin kuin maahanmuuttajataustaiset hakijat.

Tutkimuksesta kertovaan Ylen uutiseen viittaava Forsgrén toteaa, että tutkimustulos vahvistaa sen, ”minkä moni rodullistettu on jo toistuvasti huomannut”: että ulkomaalaistaustainen nimi hankaloittaa merkittävästi työnsaantia.

”Ilmiö on osa rakenteellista rasismia ja yksi vahvimmista syrjinnän muodoista työelämässä.”

Kansanedustaja kertoo omista kokemuksistaan.

”Olen usein pohtinut, että onko ruotsinkielinen sukunimeni suojellut minua osittain syrjinnältä. Olen päässyt todella hyvin haastatteluihin, mutta toisinaan työhaastattelussa on syntynyt omituisiakin tilanteita, kun haastattelija on nähnyt minut ekan kerran. Minulta on muun muassa kysytty sitä, kuinka monta lasta on ’minun’ kulttuurissa tapana hankkia. Kysymys on täysin rasistinen ja ongelmallinen niin monella tapaa. Väkisinkin syntyy olo, että olenkohan sittenkään toivottu moneen työpaikkaan, vaikka osaamista olisi”, kirjoittaa Suomessa pikkulapsesta asunut Forsgrén.

Tutkija Akhlaq Ahmad kertoi tehneensä tutkimuksen, koska hän on huolissaan etenkin toisen polven maahanmuuttajien – siis suomalaisten, mutta ulkomaalaistaustaisten nuorten – mahdollisuuksista työllistyä. Forsgrénin jakaa huolen.

”Suomessa on tulossa lähivuosina työmarkkinoille iso joukko Suomessa kasvaneita, suomalaisia nuoria, joiden juuret ovat muualla. On yhteiskunnallisesti merkittävää, että nämä ihmiset eivät jää työmarkkinoiden ja työssä etenemisen ulkopuolelle – että pystymme irroittautumaan näistä täysin turhista rakenteista, jotka pahimmillaan tuottavat syrjäytymistä ja tunnetta yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä”, kansanedustaja kirjoittaa.

Päivitys alla.