Neljän EU-maan suunnitelma uudesta Välimeren siirtolaisten jakomekanismista aiheuttaa erimielisyyttä Rinteen hallituksessa. Hallituspuolue rkp haluaa Suomen lähtevän mukaan hankkeeseen Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan seuraksi.

Rinteen hallitus ei ole toistaiseksi ilmoittanut, lähteekö Suomi mukaan väliaikaiseen, vapaaehtoiseen taakanjakomenetelmään. Saksa, Ranska, Italia ja Malta kertoivat syyskuun lopussa päässeensä osaltaan sopuun menettelystä ja toivovansa lisää EU-maita mukaan järjestelyyn. Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi tällöin, että EU:n puheenjohtajamaana Suomi ”tukee” työtä hankkeen eteen.

LUE LISÄÄ:

Hallituksen kanta ei ole selvillä, mutta hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on tuonut oman puolueensa kantaa voimakkaasti esiin. Viimeksi hän kertoi keskustan näkemyksen Helsingin Sanomissa maanantaina: Suomen ei tule osallistua, jos enemmistö EU-jäsenmaista ei ole mukana.

Tämä sai samaan hallitukseen kuuluvan rkp:n kansanedustajan Eva Biaudet’n tuomaan julkisesti esiin pahastuksensa.

”Ei voi olla niin, että Mikko Kärnä määrittelee hallituksen linjan kielteiseksi – koskien Välimeren turvapaikanhakijoiden väliaikaiseen ratkaisuun osallistumista – minä sanon, että Suomi ja hallitus ehdottomasti on aktiivisesti mukana!”, Biaudet ilmoitti Twitterissä.

Kärnä vastasi, että hän ei ole määrittänyt hallituksen linjaa, vaan kertonut keskustan linjan. Kärnän mukaan keskusta vaatii vain hallitusohjelman toteuttamista, ja ”siellä ei ole sovittu tällaisesta”.

”Minun puolestani saat Mikko olla mitä mieltä tahansa, mutta hallituksen näkemys on eri asia. Turvapaikkapolitiikka lähtee aina ensisijaisesti ihmisten suojelusta”, Biaudet vastaa.

Kärnä kyseli, eivätkö he istu Biaudet’n kanssa samassa hallituksessa, jonka toiminnan rajat määrää hallitusohjelma ja sen kirjaukset turvapaikkapolitiikasta.

”Emme ole sopineet siitä, että hallitus ei edistäisi ihmisten pelastamista Välimerestä, emme myöskään ole sopineet kielteisestä näkemyksestä”, Biaudet kuittasi.

”Aivan. Tästä syystä keskusta ei tule hyväksymään hallituksessa mitään ratkaisua, jossa ei ole valtaosa EU-maista mukana. Uusia erillispäätöksiä ei myöskään hyväksytä”, Kärnä toteaa.

Mikko Kärnä on tuonut esiin keskustan tiukkaa linjaa.Kuva: Petteri Paalasmaa

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on vahvistanut puolueen tiukan linjan julkisuudessa. Hänen mukaansa lähes kaikki 28 EU:n jäsenmaata tulisi saada mukaan, jotta Suomi voisi lähteä taakanjakoon.

Myös pääministeri, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on puhunut Suomen edellyttävän noin kahdenkymmenen maan mukanaoloa. Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Ohisalo ei Helsingin Sanomien mukaan halunnut nyt kommentoida asiaa.

Rkp:n Adlercreutz: Suomen näytettävä esimerkkiä

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz (r) puolestaan kertoo Uudelle Suomelle, että hänen ja puolueen eduskuntaryhmän kanta on vastaava kuin edustaja Eva Biaudet’lla. Rkp vaatii hallitusta näyttämään esimerkkiä ja viemään Suomen mukaan vapaaehtoisjärjestelyyn.

”Mielestäni on selvä, että pienen reunavaltion niin kuin Suomen kannattaa ehdottomasti aina olla sen puolella, että kehitetään tällaisia taakanjakomekanismeja – koska se taakka, joka nyt kohdistuu Italiaan ja Kreikkaan, voisi toisenlaisessa tilanteessa hyvinkin kohdistua Suomeen. On varma, että erityisesti ne, jotka nyt suhtautuvat kriittisesti taakanjakoon, huutaisivat silloin taakanjaon perään”, Adlercreutz sanoo.

”Tällaisissa asioissa ei voi toimia vain hyvän sään aikana, vaan pitää nähdä, että tilanne voi muuttua. Siksi on Suomen intressissä, että kehitetään tällainen taakanjakomekanismi.”

Adlercreutz korostaa myös Suomen asemaa unionin puheenjohtajamaana.

”Puheenjohtajamaan pitäisi tällaisessakin asiassa osoittaa johtajuutta. Jos jokainen maa odottaa sitä, että kaikki ovat mukana, ei ikinä päästä siihen tilanteeseen, että kaikki olisivat mukana. Näkisin hyvänä, että Suomi viestisi, että puheenjohtajamaa luonnollisesti tässä asiassa toimii vastuullisesti yhteisen hyvän eteen ja kehottaa muitakin mukaan.”

Adlercreutz katsoo, että etenkään puheenjohtajamaana Suomen ei ole järkevää asettaa numeraalista tavoitetta sille, kuinka monen jäsenmaan kanssa järjestelyyn ollaan valmiita lähtemään mukaan.

”Kaiken kaikkiaan hallitusohjelman tulkinta on mielestäni se, että halutaan kehittää tällaisia taakanjakomekanismeja”, Anders Adlercreutz (r) pohtii Rinteen hallituksen ohjelmaa.

Mikko Kärnä katsoo, että hallitusohjelmassa ei ole sovittu turvapaikanhakijoiden väliaikaiseen jakomenettelyyn lähtemisestä. Tämä pitää paikkansa, jos ajatellaan juuri Saksan, Italian, Ranskan ja Maltan neuvottelemaa ratkaisua.

Toisaalta yleisellä tasolla hallitusohjelmassa linjataan, että pakolaistilanteeseen vastaaminen edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja ja että ”Suomi edistää yhteisten ihmisoikeuksia kunnioittavien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostumista pyrkimyksenä oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken”.

”Kaiken kaikkiaan hallitusohjelman tulkinta on mielestäni se, että halutaan kehittää tällaisia taakanjakomekanismeja”, Adlercreutz sanoo.

Mikko Kärnä korostaa Uudelle Suomelle, että hallitusohjelmassa puhutaan nimenomaan yhteisistä eurooppalaisista ratkaisusta – tarkoittaen hänen mukaansa koko unionia – jollainen yksittäisten jäsenmaiden solmima järjestely ei ainakaan toistaiseksi ole.

Suomi, kuten muun muassa Saksa ja Ranskakin, on ottanut sisäisinä siirtoina vastaan yksittäisiä turvapaikanhakijoita Välimeren EU-maista. Rinteen hallitus kuitenkin kertoi heinäkuussa, että tuolloin tekemänsä erillisratkaisun jälkeen ”Suomi pidättäytyy EU:n sisäisistä turvapaikanhakijoiden siirroista, kunnes EU:ssa on sovittu väliaikaisesta sisäisten siirtojen järjestelystä”.

LUE MYÖS: