Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ihmettelee keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin kommentteja opposition kaivoslakikritiikistä. Alanko-Kahiluoto kokee, että Kulmuni ”hyökkäsi” Uuden Suomen haastattelussa nimenomaan häntä vastaan.

Kulmuni ihmetteli haastattelussa vihreiden ja muun opposition kritiikkiä koskien EU:n ja Kanadan välistä kauppa- ja investointisopimus CETAa, joka kytkeytyy kaivoslakiin. Kulmunin mukaan CETA-sopimuksessa on kyse siitä, että ulkomaiset ja kotimaiset toimijat ovat samojen periaatteiden piirissä. Lue lisää: Kaivoslaki: Keskustajohtaja ihmettelee vihreiden käytöstä – ”Ikävää ja halpaa”

”Totta kai voidaan tehdä näiden sopimustenkin jälkeen lainsäädäntöä, mutta sen täytyy koskea kaikkia. Siitä siinä on kysymys”, Kulmuni sanoi.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä lakitoimisto Borenius totesi, ettei sopimus estä Suomea tekemästä kansallista lainsäädäntöä tai esimerkiksi uutta verotusta.

Outi Alanko-Kahiluoto vastaa Kulmunille Puheenvuoron blogissaan.

”Tiedoksi Kulmunille, että kyse on koko eduskunnan huolesta: äänestäessään CETA-sopimuksesta eduskunta edellytti yksimielisesti, että hallituksen tulee käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arviointi ja tuoda tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäviksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.

Hän viittaa lausumaan, jonka koko eduskunta jätti hyväksyessään CETA:n. Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki, joka on pitänyt asiaa esillä, on huomauttanut, että vielä viime keväänä, jolloin lausuma jätettiin, ”olisi hyvinkin ollut aikaa uudistukseen”.

”Mutta tämän ajan hallitus käytti siihen, että tilattiin selvitys kaivosyhtiöiden puolustajana profiloituneelta lakifirmalta. Hallitus on siis tarkoituksella hidastellut ja pelannut aikaa”, Arhinmäki syyttää Twitterissä.

Alanko-Kahiluoto listaa blogissaan tapauksia, joissa yritykset ovat käyttäneet investointisuojaa valtiovallan asettamia rajoituksia vastustaakseen.

”Kyse on siitä, että CETA-sopimukseen liitetyn investointisuojan ansiosta ulkomaiset yritykset voivat vaatia Suomelta korvauksia, jos Suomi muuttaa niiden toimintaympäristöä esimerkiksi lainsäädännöllä, hallintotoimilla tai tuomioistuinratkaisulla sijoittajan odotusten vastaisesti. Tällaisella potentiaalisesti miljoonia maksavalla oikeusriidalla uhkaaminenkin voi jo itsessään synnyttää esimerkiksi parempaa ympäristölainsäädäntöä jarruttavan vaikutuksen.”

”Edellä esittämäni esimerkit osoittavat, että kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön puutteet on yksinomaan järkevää korjata ennen hallituksen ajaman CETA-sopimuksen voimaantuloa”, hän kirjoittaa.

Alanko-Kahiluoto ottaa esimerkiksi myös Kulmunin kotikunnan.

”Entä jos CETA-sopimuksen voimaantulon jälkeen Kulumnin oman kotikunnan alueelle haluava kanadalainen kaivosyhtiö tekisi valituksen kunnan kaavapäätöksestä, jolla alueen luonto haluttaisiin suojella kaivostoiminnalta? Toivotaan, ettei Suomessa saada karvasta oppituntia siitä, mitä CETA:n investointisuoja tarkoittaa käytännössä.”

Työministeriön teettämässä selvityksessä, jota oppositio arvostelee suppeaksi ja jonka riippumattomuus on kyseenalaistettu, todettiin että ”CETA-sopimuksen hyväksyminen Suomessa ei edellytä kaivoslain osalta muutostarpeita”.

Vihreät ja keskusta ovat olleet nokakkain kaivoslakiin liittyvässä keskustelussa, joka leimahti joulun aikaan Dragon Mining -kaivosyhtiötä koskevasta uutisoinnista.

LUE LISÄÄ:

Uusi sanaharkka kaivoslaista – Ristituleen joutunut Ville Niinistö: ”Ehkä joku ei halua tästä puhua”

”Uskomatonta röyhkeyttä” – Kansanedustajat: Sipilän hallitus tilasi kaivoslain selvityksen yksityiseltä alan lobbarilta