Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi vaatii Puheenvuoron blogissaan esiopetukseen ja peruskouluihin sukupuolisensitiivisyyttä, jotta niin poikien kuin tyttöjen kouluhaasteisiin pystyttäisiin puuttumaan tehokkaammin. Kasvi huomauttaa, että molemmilla on haasteita, mutta ne ovat usein erilaisia. Moni poika syrjäytyy jo peruskoulussa. Tytöistä taas liian moni vieroksuu turhaan matematiikkaa ja luonnontieteitä.

Kasvi viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan suomalaisista 25–54-vuotiaista miehistä lähes 79 000 on pysyvästi työelämän ulkopuolella, ja määrä kasvaa.

Lue tarkemmin: ”Eivät ole töissä eivätkä hae niitä” – 79 000 työmiestä ”katosi” Suomessa

–Heistä 50 400 kuuluu ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”, jotka eivät ole töissä, eivät hae töitä, eivät opiskele, eivätkä ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Peruskoulu on ratkaisevassa asemassa. Jos koulutaival katkeaa alkuunsa, elämän syrjästä on vaikea saada otetta. Viidesosa 20–29-vuotiaista suomalaisista miehistä on suorittanut vain peruskoulun. Se on oikeasti paljon, Kasvi kirjoittaa.

– 16 prosentilla suomalaisista pojista ei ole peruskoulun päättyessä riittävää lukutaitoa. Ero suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maista suurin. On kansallinen häpeä, että lapsi voi Suomessa istua yhdeksän vuotta koulussa oppimatta lukemaan kunnolla.

Kasvi huomauttaa, että OECD:n mukaan vuonna 2005 20–24-vuotiaista suomalaisista miehistä 12,2 prosenttia ei opiskellut ja oli joko työtön tai työvoiman ulkopuolella, ja vuonna 2015 osuus oli jo 21,1 prosenttia.

– Koulujärjestelmän epäonnistumisesta kertoo se, että työelämästä syrjäytyminen yleistyy nimenomaan nuoremmissa ikäluokista.

–Tulevaisuudessa tilanne todennäköisesti vain pahenee. Esimerkiksi kansainvälisissä PISA-kokeissa poikien tulokset matematiikassa ja luonnontieteissä laskivat vuosien 2011 ja 2015 välillä paljon enemmän kuin tyttöjen tulokset.

Kasvin mielestä myös muihin poikia syrjäyttäviin sosiaalisiin ongelmiin on puututtava. Hänen mukaansa pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista ja väkivallan uhkaa. Hän painottaa, että koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja koulupsykologit ovat tuottava investointi tulevaisuuteen, sillä yhden nuoren syrjäytymisen maksaa kansantaloudelle miljoona euroa.

Tyttöjen vieraantumiselle matematiikasta ja luonnontieteistä puolestaan ei ole löytynyt yhtä selitystä, mutta monissa tutkimuksissa yhtenä tekijänä pidetään ainakin sitä, että tytöt aliarvioivat osaamisensa näillä aloilla, kun taas pojat yliarvioivat sen. Toiseksi tytöt näyttäisivät Kasvin mukaan karttavan kilpailutilanteita, joissa heidän osaamistaan verrataan poikien osaamiseen erityisesti miesvaltaisena pidetyillä aloilla.

– On paradoksaalista, että vaikka vielä peruskoulun neljännen luokan tytöt pärjäävät matematiikan PISA-kokeissa poikia paremmin, vain harva nuori nainen hakeutuu opiskelemaan matematiikkaa vaativia aloja kuten tekniikkaa. Siinä missä korkeakouluista valmistuu naisia noin 50 prosenttia enemmän kuin miehiä, tekniikan alan opiskelijoista on naisia vain vajaa neljännes.

Lue myös:

”Eivät ole töissä eivätkä hae niitä” – 79 000 työmiestä ”katosi” Suomessa

Jaana Pelkonen: ”Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä”

10 000 nuorta jää peruskoulun varaan joka vuosi

”Äidit ja isät voimattomia” – Ministeri varoittaa radiossa sisäisestä uhasta

Matti Vanhasella ratkaisu syrjäytymiseen: Myös tytöt kutsuntoihin

Kansanedustaja hätkähti vuonna 1987 syntyneiden tilastoa – ”Myös tulevia sukupolvia syrjäytetään"