”Työttömien Suomi” ei kestä uutta talouskriisiä, varoittaa kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) blogissaan. Yrittäjämielinen kansanedustaja haluaa parantaa työllisyyttä vapauttamalla matalapalkkaisen työn veroista sekä mahdollistamalla työn teettämisen nykyistä matalammilla palkoilla. Matalapalkalla elämistä hän tukisi julkisista varoista maksettavilla tulonlisillä, mitä ehdottaa myös taloustieteilijä Sixten Korkman.

Vartian blogikirjoitus on julkaistu myös osana keskusjärjestö STTK:n Matapalkkatyö-pamflettia. Kansanedustaja on puhunut julkisuudessa mallista, jossa työnantajat saisivat maksaa nykyistä matalampia palkkoja, mutta työntekijöiden toimeentuloa parannettaisiin julkisilla tulonsiirroilla.

Hänen vaatimuksensa koskee työtä, jossa ei vaadita suurta osaamista ja josta ei ”pystytä” maksamaan toimeentuloon riittävää palkkaa – eli jota ei ehkä synny ilman tulonsiirtojen apua. Vartia perustelee mallia sillä, että tällä hetkellä työttömyys on korkeinta matalasti koulutettujen joukossa.

– Matalapalkkatyötä vastustetaan, koska kuka nyt haluaisi ihmisille maksettavan huonoa palkkaa. Mutta kun mietitään sen todellista vaihtoehtoa, työttömyyttä, on matalapalkkatyö huomattavasti parempi vaihtoehto, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

– Uusia työsuhteita olisi tarvittaessa voitava solmia nykyistä matalammilla palkoilla, mutta tämä on kompensoitava palkansaajille palkan lisäksi maksettavilla tulonsiirroilla. Yrityksille maksettava palkkatuki tulisi ohjata suoraan tuettaville työnhakijoille, sillä se lisäisi heidän autonomiaansa huomattavasti.

Vartian mukaan ”matalapalkkaisen työn veroista ja työnantajamaksuista tulee päästä eroon”.

– Kaikki työllistymistä haittaavat kiilat tulee yksinkertaisesti hävittää. On paljon fiksumpaa verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän (työtä) ja verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän (haitat, kulutus).

Samansuuntaisia ajatuksia esitti STTK:n seminaarissa myös taloustieteen professorina toiminut Sixten Korkman, Talouselämä kertoo. Korkman helpottaisi erityisryhmien palkkaamista vähimmäispalkkatasoja alittavilla summilla tilapäisesti – ja turvaisi työntekijän tulotason tulonsiirroilla, kuten Vartiakin ehdottaa.

Samoin Korkman puuttuisi matalapalkkaisen työn verotukseen.

– Matalien palkkojen kohdalla ei pitäisi maksaa veroja lainkaan. Sama koskee sosiaaliturvamaksuja. Meidän pitäisi helpottaa työllistymistä ainakin siltä osin kuin se on järkevästi tehtävissä, Korkman sanoo.

Vartia heikentäisi myös työllistämisen riskejä eli muun muassa irtisanomissuojaa.

Vartian mielestä matalapalkkatyön edellytyksiä parantavilla uudistuksilla on ”tavaton kiire, sillä muuten seuraava talouskriisi horjuttaa hyvinvointivaltiotamme vielä edellistä rajummin”.

– Erona edelliseen talouskriisiin on se, että tällä kertaa puskurimme on syöty. Jos työmarkkinamme ovat yhä korjaamatta, seuraava kriisi iskee paljon edellistä rajummin. Tuolloin täälläkin saatetaan nähdä yli 20 prosentin työttömyysaste, Vartia väittää.

Matalapalkkakeskustelua nostanut STTK on eri linjoilla kuin Vartia ja Korkman. Keskusjärjestö linjaa, että se ”ei kannata matalapalkkatyötä eikä esitä sen lisäämistä”. STTK:n teettämän kyselyn perusteella myöskään suomalaiset eivät kannata matalapalkkatyön lisäämistä, sillä 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työttömien ei tulisi ottaa vastaan kokoaikatyötä alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkatason.

Matalapalkkatyön puolesta on twiitannut myös vihreä politiikan konkari Osmo Soininvaara (alla).

Päivitys: Otsikkoa täsmennetty klo 20.46: muotoilu ”Nykyistä matalammat palkat Suomeen” muutettu muotoon ”Nykyistä matalammat palkat mahdollisiksi Suomessa”.