Pelko reaktiosta vastaanottokeskuksessa ei saa estää vastaanottorahan sanktiomahdollisuuden käyttöä, linjaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk).

Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan joissain vastaanottokeskuksissa sanktiomahdollisuutta ei käytetä, koska ”sanktioiminen isossa keskuksessa nähdään turvallisuusriskinä”.

Tarkastusvaliokunnan jäsen, entinen sisäministeri Päivi Räsänen nosti asian esiin eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Hän kertoi valiokunnan saamasta tiedosta, jonka mukaan velvollisuuksistaan laistavia turvapaikanhakijoita ei aina rankaista lain mahdollistamalla vastaanottorahan sanktiolla, koska sen pelätään aiheuttavan vaarallisia reaktioita vastaanottokeskuksissa.

”Yksi syy, joka [valiokunnassa] nousi esiin, oli se, että asiakkaiden sanktioiminen nähdään turvallisuusriskinä eli pelätään, että henkilöt reagoivat turvallisuutta vaarantaen siihen, jos heiltä vähennetään vastaanottorahaa”, Räsänen kertoi eduskunnassa.

LUE LISÄÄ: Paljastus eduskunnassa: Turvapaikanhakijoiden sanktiota ei käytetä, koska se on ”turvallisuusriski”

Turvapaikanhakijoiden saamaa vastaanottorahaa on mahdollista alentaa 20 prosenttia hetkellisesti, jos henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy tarjotusta työ- tai opintotoiminnasta. Tarkastusvaliokunnan kotouttamismietinnöstä kuitenkin selvisi, että tätä sanktiomahdollisuutta ei ”juuri” ole käytetty, mihin yksi syy ovat mainitut turvallisuuspelot.

Päivi Räsäsen kertoman tiedon lähde on lisäselvityspyyntö, jonka valiokunta teki Maahanmuuttovirastolle (Migri). Kirjallista lisäselvitystä ei ole julkaistu eduskunnan sivuilla.

Turvallisuushuoli nousee esiin valiokunnan kysyessä, miten paljon vastaanottokeskuksissa on tehty vastaanottolain mukaisia vähennyksiä sillä perusteella, että vastaanottokeskuksen asukas ilman perusteltua syytä toistuvasti kieltäytyy hänelle osoitetusta työ- tai opintotoiminnasta.

”Sanktiokäytänteet (varoitukset ja vastaanottorahan leikkaus) ovat käytössä keskuksissa yksiköstä riippuen, joissain yksiköissä opiskeluihin osallistumatta jättämisestä asiakasta ei sanktioida lainkaan, toisissa yksiköissä varoituksia ja vastaanottorahan leikkauksia tehdään n. 5–10% keskuksen asiakkaille”, selvittää Migrin vastaanottoyksikön ylitarkastaja Tiina Järvinen vastauksessaan.

”Syynä sille, että asiakkaiden osallistumattomuutta ei sanktioida voi olla esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät näkökohdat (asiakkaiden sanktioiminen isossa keskuksessa nähdään turvallisuusriskinä tilanteessa, jossa asiakkaiden prosessi on kestänyt jo useamman vuoden)”, Järvinen jatkaa.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä kertoo Uudelle Suomelle, että lisäselvityksessä mainittu syy oli esillä valiokunnan keskusteluissa. Puhetta oli hänen mukaansa myös muista sanktion käyttöä rajoittavista käytännön syistä.

Miten valiokunta suhtautui siihen, voiko tällainen huoli reaktioista sanktion käyttöön estää lainmukaisen sanktion käyttöä?

”Ei tietenkään saa estää, se on ihan selvä”, Ala-Nissilä sanoo.

Valiokunta linjaa mietinnössään, että hallituksen tulee lisätä turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Valiokunta piti myös tarpeellisena selvittää, miten vastaanottorahaa voidaan kehittää ”kannustavampaan suuntaan aktiivisuuden ja oppimisen edistämiseksi”.

Olavi Ala-Nissilän mukaan linjaukset viittaavat lopulta myös sanktion käytön lisäämiseen.

”Se oli periaatteellinen linjaus, että velvollisuudet ja oikeudet pitää olla tasapainossa – että maahanmuuttajalla on myös oma velvollisuus osallistua kotouttamiseen ja kielikoulutukseen ja muuhun. Jos ei osallistu, niin sitten se säädösten mukainen sanktio pitää vain toteuttaa”, Ala-Nissilä sanoo.

Käytännön toimenpiteitä valiokunta ei lähtenyt tässä asiassa esittämään.

”Niin konkretiaan emme menneet, mutta nostimme tämän asian esille [mietinnössä]. Ja Räsänen ihan oikein nosti sen esiin keskustelussa”, Ala-Nissilä sanoo.

Ala-Nissilän mukaan on Migrin ja viranomaisten tehtävä varmistaa, että sanktiota tarvittaessa myös käytetään.

Uusi Suomi ei tavoittanut valiokunnan puheenjohtajaa Eero Heinäluomaa (sd) kommentoimaan asiaa.

LUE MYÖS:

Eero Heinäluoma paljasti ”murheellisen tosiasian”: Enemmistö Suomeen tulijoista ei opi suomea – vastaanottorahan sanktiota ”ei ole käytetty”

OECD: Maahanmuuttajanaiset eivät työllisty Suomessa – kotihoidontukea uudistettava

”Tuskin Suomi poikkeaa muista maista, joihin on maahanmuuttoa” – Eduskunnassa varoitus Ruotsin lähiöongelmista