Perussuomalaiset jatkaa YK:n siirtolasiasiakirja GCM:n ja Suomen kannan ihmettelyä. Nyt puolueen kansanedustaja Ville Tavio käy blogissaan läpi vastauksia, joita ulkoministeri Timo Soini (sin) eilen antoi perussuomalaisten varapuheenjohtajalle Laura Huhtasaarelle eduskunnan kyselytunnilla.

Soini näpäytti Huhtasaarta siitä, ettei Huhtasaari Soinin mielestä ollut tarpeeksi perehtynyt koko aiheeseen. Huhtasaari kysyi, aikooko hallitus tuoda GCM-sopimuksen eduskuntaan. LUE TARKEMMIN: Timo Soinilla ja Laura Huhtasaarella kova yhteenotto GCM-paperista – ”Pitäisi tietää tosiasiat, kun näitä asioita tuo esille”

Soini vastasi eilen Huhtasaarelle:

”Aloitetaan tästä eduskuntakäsittelystä: Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja [Jani] Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja [Juho] Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä.”

Tavion mukaan tämä vastaus ”on tyypillinen esimerkki populismista”, sillä siinä luotetaan oletukseen, ettei kuulija tunne tarkasti eduskunnan E-kirjeiden menettelytapoja.

”E-kirjeet ovat luonteeltaan selvityksiä, joissa oleellista on informaation nopea välittäminen. Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa (E-kirje) on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje. Ilmaisu "ei aiheuta toimenpiteitä" ei läheskään aina tarkoita E-kirjeiden tapauksessa sitä, että asia olisi lopullisesti käsitelty saati hyväksytty”, Tavio kirjoittaa blogissaan.

Ministeri Soini sanoi myös, ettei GCM-asiakirjassa ole kysymys sopimuksesta, eikä sitä allekirjoiteta.

”GCM:ssä on kyse sopimuksesta. Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa "compact", joka on suomeksi sopimus”, Tavio vastaa.

”Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: ‘The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated agreement.’ Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kutsui omassa puheenvuorossaan GCM:ää sopimukseksi”, Tavio jatkaa.

Tavion mielestä on sivuseikka, ettei asiakirjaa virallisesti allekirjoiteta.

”Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti”, hän vertaa.

Tavion mielestä siirtolaisasiakirja on Suomea poliittisesti sitova vastaavalla tavalla kuin hallitusohjelma.

LUE MYÖS:

EVA: Siirtolaiskriisit voi ennustaa suomalaistutkijan menetelmällä – ”Pakolaiskriisin ei tarvinnut olla yllätys”