Kansanedustaja Martti Mölsän (sin.) nousi keväällä eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Uusi pesti toi Mölsälle 720 euron kuukausittaisen lisäpalkkion, mutta kansanedustaja itse näkee summan kokonaisuudessaan vain palkkakuitilla. Käteen siitä ei jää puoliakaan.

–No ei. Kyllä minä sen olen huomannut, että ei jää, Mölsä vastaa Uudelle Suomelle lomaltaan.

Taustalla on Suomen tuloverotuksen korkeat marginaaliveroasteet. Marginaaliveroprosentilla tarkoitetaan sitä osuutta, joka uudesta tienatusta lisäeurosta menee verona valtiolle.

Mölsä on toisen kauden kansanedustaja ja saa kansanedustajan palkkiota 6510 euroa kuukaudessa. Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan veroja ja muita maksuja summasta koituu maksettavaksi kaikkiaan 42 prosenttia.

Huhtikuun lopulla Mölsä valittiin eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Valiokuntien puheenjohtajan tehtäviin kuuluu lisävastuita ja siksi siitä maksetaan tavallisesti 720 euron kuukausittainen lisäkorvaus. Korkean marginaaliveroasteen vuoksi summasta jää tänä vuonna kuitenkin käteen noin 325 euroa eli alle puolet.

Kokonaisveroaste muiden maksujen kanssa nousee noin 43 prosenttiin tämän vuoden tulojen osalta. Sen Mölsä on huomannut jo ilman Veronmaksajain keskusliiton laskelmiakin.

–Kyllä 43 prosenttia on kokonaisvero, ja sen kyllä pitäisi riittää niille, jotka valittavat, että meillä on liian hyvät tulot. Veroillahan tätä yhteiskuntaa pidetään pystyssä, Mölsä sanoo.

Korkean marginaaliveron on arvosteltu vähentävän kannusteita ottaa vastaan uutta työtä tai lisävastuuta kuten Mölsä sai puheenjohtajatehtävän myötä. Tavallisella palkansaajalla marginaaliveroprosentti nousee yli 50:een jo noin 3 800 euron kuukausituloilla. Jos siis palkankorotuksesta haluaa jäävän 100 euroa käteen, on korotusta pyydettävä 200 euroa.

–Kyllä se kipurajoilla alkaa olla. Näin se on, Mölsä tuumii.

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela on samoilla linjoilla.

–Se heikentää palkankorotuksen kannustavuutta ja sitä kautta vähentää kansalaisten aktiivisuutta. Niiden, joiden olisi mahdollista tehdä ja saada aikaan enemmän, motivaatio kärsii varmasti, jos yli puolet lisäansiosta menee veroihin ja maksuihin, Korpela arvioi.

Hän korostaa, että 3 800 euroa on ”ihan tavallinen palkka” kokopäiväistä työtä tekevälle. Esimerkiksi valtiolla työskentelevien keskimääräinen kuukausiansio oli viime vuonna 3 852 euroa.

–Ei tämä liity huippuansioihin, vaan tämä on ihan tavallisen työssäkäyvän ihmisen ongelma. Kun pienituloisten verotusta kevennetään ja suurituloisten kiristetään, niin syntyy ongelmaksi se, että tämä marginaaliveroprosentti kiristyy. Sen vuoksi pitäisi olla maltillinen niiden hyvätuloistenkin prosenttien kanssa, Korpela sanoo ja katsoo, että kaikilla marginaaliverotus pitäisi pystyä painamaan alle 50 prosenttiin.

Korpela kertoo, että Veronmaksajain keskusliitto ajaa tulevaan hallitusohjelmaan, että verotusta kevennettäisiin tai että sitä ei ainakaan kiristettäisi.

Runsas vuosi sitten perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus julistaa olevansa keskiluokan verokapina. Kun verokapinaa liputetaan, niin pitäisikö veroja päästä jo laskemaan, Martti Mölsä?

–Se on ihan hyvä ajatus, mutta vielä kun maan tilannetta ei ole korjattu vaan velkaa otetaan, niin kyllä joutuu veroa maksamaan. Ansiotuloverolla valtiolle kerätään noin 5,5 miljardia euroa ja vasta jos se tuplattaisiin, niin sitten voisi velan ottaminen loppua. Mutta loppuisi siinä kohtaa paljon muukin.

–Ei verotuksella enää tätä maan tilannetta korjata. Kipurajoilla ollaan. Ei sitä enää voi kiristää, vaikka sosialistit huutavatkin. Varmaan tulee heidän hallitusohjelmaankin verotuksen kiristäminen, Mölsä pohtii.

Kotoaan Punkalaitumelta tavoitettu Mölsä, 66, kertoo kansanedustajan kesään kuuluvan ”pientä remonttia”.

–Autotalli on saatu tyhjennettyä nyt niin, että lattian saa tasoitettua ja maalattua. Varastoon on puulattiaa tullut tehtyä. Semmoista pientä. Siinä ovat menneet ne kesäloman kaksi viikkoa, sanoo rakennusmestarina toiminut kansanedustaja.

–Se on tämmöisien kansanedustajien kesällä korjattava taloa, kun muuten ollaan Helsingissä viikot. Uudellamaalla ja Kehä III:n sisäpuolella asuvilla on siinä mielessä parempi asema, kun he pääsevät kotiin joka ilta.