Hallituspuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula avaa sosiaalisen median kirjoituksessaan koulujen avaamispäätöksen oikeudellista pohjaa.

Koulujen avaaminen herättää kansalaisten keskuudessa keskustelua, koska koronaepidemia on laantumisestaan huolimatta yhä päällä ja monen mielestä lähiopetukseen palaaminen kahden opetusviikon takia näyttää turhalta riskiltä lisätä tartuntojen leviämistä. Hallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat perustelleet valmiuslain mukaisen poikkeusratkaisun purkamista sillä, että epidemian leviämisvauhdin hidastuttua etäopetusta ei enää nähdä välttämättömäksi toimeksi, jollaisia valmiuslain nimissä käyttöön otettavien toimien tulee olla.

‪Miksi sitten etäopetus ei voi olla perusopetuslain mukaan opetuksen pääratkaisu, Anna Kontula kysyy kirjoituksessaan ja vastaa:

”Laissa ei erikseen kielletä etäopetusta, mutta kun sitä lukee kokonaisuutena, käy ilmi, että että siinä määriteltyjen opetuksenjärjestäjän velvoitteiden toteuttaminen etänä olisi hyvin kallista ja vaikeaa (Laki muun muassa velvoittaa vastaamaan lasten turvallisuudesta opetuksen aikana) ja että lainsäätäjä on tarkoittanut lähiopetuksen pääratkaisuksi (tulkintaa vahvistavat lain esityöt, erit. Sivistysvaliokunnan mietintö).”

”Etäopetusta on käytetty ja voidaan käyttää yksittäistapauksissa - esimerkiksi karanteeniin joutuneen mutta opiskelukuntoisen lapsen kohdalla tai jonkin yksittäisen aihekokonaisuuden osalta. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin se, miten opetus nyt viime viikot on järjestetty.”

Jotta koulujen sulkeminen ja yleinen lähiopetuksesta etäopetukseen siirtyminen oli mahdollista, hallitus sääti Kontulan mukaan valmiuslain nojalla lievennyksiä perusopetuksen järjestämisvelvollisuuteen.

”Joka siis kääntäen tarkoittaa lasten sivistysoikeuksien rajoitusta. Tämä mahdollisti lähes koko porukan etäopettamisen. Koska kyse on perusoikeusrajoituksesta, sitä ei voida kuitenkaan pitää voimassa yhtään pitempään kuin on ihan välttämätöntä, ja asiantuntija-arvioiden mukaan välttämättömyysedellytys ei enää täyty, koska tartuntavauhti on hallinnassa muiden rajoitusten turvin, terveydenhuoltojärjestelmä ehtinyt järjestää rivinsä ja lasten merkitys leviämisessä heikompi kuin muissa vastaavissa taudeissa”, Kontula kertoo.

Kontula kertoo, että kunnilla ja aluehallintoviranomaisilla on hallituksen päätöksestä huolimatta oikeus sulkea alueensa koulurakennuksia tartuntalain perusteella. Paino sanalla rakennuksia.

”Tällöin sulkupäätöksen kriteerinä on yksin epidemiaan liittyvä harkinta. Koulurakennuksen sulkeminen ei kuitenkaan poista kuntien velvollisuutta järjestää perusopetuslain mukaista opetusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos koulurakennus suljetaan, tenavat on siirrettävä esimerkiksi kunnan virastotaloon lähiopetukseen.”

Kontula huomauttaa lisäksi, että koska Suomessa on oppivelvollisuus ”vaan ei koulupakkoa, vanhemmat voivat toki halutessaan ottaa vastatakseen myös itse lastensa opetuksesta, jolloin kouluun ei tarvitse mennä”.

”Meidän perheessä kouluun kuitenkin mennään, koska lapsi itse sitä haluaa eikä tiedossani ole syytä, miksi ei.”

LUE MYÖS: