Suomen itsenäisyysrahasto Sitra ehdottaa tuoreessa raportissaan, että Suomen olisi tehtävä selkeä linjaus turpeen kohtalosta, jotta turpeesta luopuminen onnistuisi alan työntekijöiden ja eri alueiden kannalta oikeudenmukaisesti.

Sitran mukaan linjaus voisi tarkoittaa turpeen alennetusta verokohtelusta luopumista, takarajan asettamista turpeen energiakäytölle tai uusien turvetuotantoalueiden lupien myöntämisen lopettamista.

Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektinjohtajan Outi Haanperän mukaan selkeät suuntaviivat auttaisivat ymmärtämään, mihin suuntaan turve- ja energia-ala ovat menossa. Esimerkiksi energiayhtiöt voisivat välttää näin virheinvestointeja.

”Se ei tietenkään yksinään riitä reiluun siirtymään”, Haanperä sanoo.

Sitran mukaan oikeudenmukainen luopuminen turpeesta edellyttää myös, että muutoksesta käydään laajaa keskustelua, siirtymään laaditaan selvä suunnitelma ja turvealan työntekijöille järjestetään uudelleen- ja täydennyskoulutusta. Samalla pitäisi hyödyntää EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.

Investoinnit tuovat työpaikkoja, mutteivät tarpeeksi

Turpeen kohtalo on pinnalla, sillä turpeen energiakäyttö on merkittävä päästölähde Suomessa ja turpeelle on olemassa korvaavia energianlähteitä. Vuonna 2018 turpeen poltto aiheutti 12 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Turpeesta luopumista on kuitenkin jarruttanut pelko muun muassa pelko työpaikkojen katoamisesta.

Sitran työpaperin mukaan turpeen energiakäytöstä luopumisen vaikutukset työllisyyteen olisivat kaikkiaan melko pieniä. Kokonaistyöllisyys laskisi arviolta 0,1 prosenttia, jos turvetuotanto vähenee ja turvetta korvataan energiantuotannossa esimerkiksi tuulivoimalla, biomassan poltolla ja hukka- ja ympäristölämmöllä. Arvio perustuu Suomen ympäristökeskuksen selvitykseen.

Vuonna 2015 turveala työllisti 2 500 henkilötyövuotta vuonna 2015, kun mukaan lasketaan suoraan turpeen tuotannossa toimivat yrittäjät ja tuotantoketjun muissa vaiheissa, esimerkiksi kuljetuksissa, työskentelevät henkilöt. Määrä vastaa 0,1 prosenttia Suomen kokonaistyöllisyydestä.

Alueellisesti vaikutukset olisivat kuitenkin suurempia. Turveala työllistää eniten Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, ja työpaikkoja katoaisi etenkin Etelä-Pohjanmaalla turpeesta luopumisen seurauksena.

Toisaalta investoinnit esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten kattilanvaihtoihin ja tuulivoimaan toisivat työpaikkoja etenkin Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Pohjanmaan maakuntaan. Vuosina vuosina 2020–2035 työpaikkoja syntyisi Syken mukaan 6 000–7 400 henkilötyövuoden edestä. Työtä tulisi etenkin rakennusalalle.

Raportin mukaan turpeen energiakäytön vähentämisestä seuraavat investoinnit voisivat olla miljardista 1,6 miljardiin euroon. Kansantalouden arvonlisä kasvaisi näin 500–600 miljoonaa euroa.

Investointien tuomat työpaikat eivät kuitenkaan raportin mukaan riitä täysin korvaamaan työpaikkoja, jotka katoavat turpeesta luopumisen seurauksena.

Turpeen energiakäytöstä luopuminen laskisi Syken mukaan tuotosta, mutta kansantaloudellinen arvonlisäys kasvaisi hieman. Prosentuaalisesti muutokset jäivät kuitenkin nollaan.

”Pistää välillä vihaksi”

Turvetuottajia huolettaa tulevaisuus ja etenkin tuotantokoneisiin tehtyjen investointien takaisinmaksu. Tämä kävi ilmi haastatteluista, jotka konsulttiyhtiö Sitowise teki Sitran työpaperia varten.

Haastateltavat pitivät uusia työmahdollisuuksisiaan marginaalisina, vaikka moni tekikin turvetuotannon ohella töitä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa.

”Pistää välillä oikein vihaksi, kun julkisuudessa vaikka jotkut äärivihreät vaan kevyesti kuittaavat, että voittehan te sitten tehdä jotakin muuta, uusia teknologioita tai muuta. Se ei ole niin yksinkertaista, kun on investoinnit tehty”, yksi haastateltu turvetuottaja totesi.

Turvetuottajat kaipaavat energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja haluavat osallistua siirtymän suunnitteluun.

Kritiikkiä jo ennen julkaisua

Sitran raportti nousi otsikoihin jo ennen sen julkaisua, kun kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk) kertoi viime viikolla tehneensä kirjallisen kysymyksen raportin motiiveista. Hoskonen kritisoi muun muassa sitä, ettei raportissa kuultu turvealan suurimpia toimijoita, kuten valtion omistamaa energiayhtiö Vapoa tai etujärjestö Bioenergia ry:tä.

”Miksi ja kenen toimeksiannosta tällainen, erittäin yksipuolinen tutkimus ollaan tekemässä?” Hoskonen kysyy.

Haanperän mukaan selvitys perustuu Sitran omiin tavoitteisiin.

”Sitran tavoite on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusta on maapallon kantokyvyn rajoissa. Olemme itsenäinen ja riippumaton toimija eduskunnan alla.”

Haanperän mukaan turvetta tarkasteltiin tässä selvityksessä, koska turpeen energiakäytöstä luopuminen tai sen merkittävä vähentäminen on ollut merkittävä päästövähennyskeino niin Suomen vähäpäästöisyysstrategiassa kuin Suomen ilmastopaneelin arvioissa.

Haanperän mukaan selvitystä varten haluttiin haastatella etenkin pienyrittäjiä, ja tämän takia esimerkiksi Vapoa ei haastateltu.

”Halusimme nyt kuulla pienyrittäjien ääntä, koska heillä on huonompi mahdollisuus saada ääntään kuuluviin”, Haanperä kertoo.

Sanna Marinin (sd) hallituksen oli tarkoitus päättää tänä keväänä turpeen energiakäytön kohtalosta, mutta koronavirus sotki työjärjestyksen. Seuraavan kerran turvekysymyksen odotetaan nousevan hallituksen pöydälle syksyn budjettiriihessä.